Kaasua siirtymäkauteen

Johanna Lammisen ja Peter Lundin asiallinen kirjoitus (HS Vieraskynä 23.5.2016) suomalaisen energiapolitiikan murroksesta ansaitsee tulla kommentoiduksi tälläkin palstalla. Johanna Lamminen on Gasum Oy:n toimitusjohtaja ja Peter Lund professori Aalto yliopistossa.

Kirjoittajat pelkistävät hyvin seuraavan kymmenen vuoden mittaan tarvittavan ponnistuksen:

"Energiamuutoksessa on olennaista sillan rakentaminen tulevaisuuteen: se, miten uusi ja vanha energia saadaan tehokkaasti toimimaan yhdessä siirtymävaiheessa”.

Olen samaa mieltä – tämä on suomalaisen energiatalouden mittavin lähivuosien haaste.

Yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin perustuva, mutta tasoltaan paljonkin vaihteleva tuotanto tarvitsee rinnalleen säädettävissä olevaa sähköntuotannon kapasiteettia, jota vesivoima ei yksinään riitä kattamaan. Maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käytölle on siten perusteensa.

Maakaasun käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa rakentaa siltaa kestävään energiatalouteen ja antaa eväitä vaihtelevan energiantuotannon, kuten tuuli- ja aurinkosähkön lisäämiselle.

Kivihiileen verrattuna maakaasu aiheuttaa nelisenkymmentä prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä – ei ihanteellista, mutta selvästi vähemmän huono vaihtoehto.

Maakaasu on rikkipitoisia polttoaineita korvaava vaihtoehtoinen polttoaine laivoissa. Lisäksi maakaasun käyttö teollisuuden raaka-aineena on merkittävää.

Tulevaisuuden kannalta on otollista, että maakaasuverkon ylläpitäminen nyt turvaa myös uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevalle biokaasulle tarpeellista jakeluinfraa.

Tämä on hyvä noteerata myös hajautetusti – erityisesti maatiloilla – tuotetun biokaasun jakelun kannalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea Tornion, Porin, Rauman ja Haminan LNG-terminaaleille.

Nyt maan hallitus on myös panostanut vahvasti Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken rakentamiseen pääomittamalla tätä tarkoitusta varten perustamaansa valtionyhtiötä. EU-tuki hankkeelle ratkeaa tulevan kesän aikana ja hallituksella on valmius investointipäätöksen tekemiseen alkusyksystä.

Hallituksen tavoite on vapauttaa maakaasumarkkinoita sääntelystä ja luoda kilpailua maakaasun hankintaan. Maakaasumarkkinoiden uudistusta koskeva lakiesitys annetaan eduskunnalle ensi syksynä.

Balticconnectorin toteutuminen ratkaisee sen, kuinka laajasti maakaasumarkkinoiden kilpailu voidaan avata. Balticconnectorin rakentaminen mahdollistaa maakaasun hankinnan Baltiassa olevien LNG-terminaalien kautta ja jatkossa myös Keski-Euroopan putkiverkostosta.

Siten myös Keski-Euroopan kaasunhinnat tulevat jatkossa vaikuttamaan Suomeen ja Baltiaan muodostuvilla alueellisilla kaasumarkkinoilla.

Balticconnector parantaa myös maakaasun huoltovarmuutta. Tältä osin se vaikuttaa erityisesti maakaasua käyttävään teollisuuteen, joka ei kuulu nykyisten huoltovarmuusjärjestelyiden piiriin.

Kansallisen energiastrategian linjaus valmistuu alkusyksystä. Samalla syntyy toimintaohjelma sille, miten vanhasta ja fossiilisesta siirrytään uusiutuvaan ja kestävään energiatalouteen.

Maaleja on kaksi. Ensin vuodelle 2030 päätettyjen vaativien tavoitteiden saavuttaminen. Seuraavaksi sataprosenttisesti uusiutuvaa käyttävän, hiilineutraalin energiatalouden Suomi vuonna 2050.

Saa nähdä, vieläkö tämän vihreän vision jälkeenkin meitä syytetään kunnianhimon puutteesta energiapolitiikassa.