Erilaiset oppijat huomioitava opintiellä
Suomalainen koulutus tunnetaan maailmalla laadukkaana ja uusia opetusmenetelmiä ennakkoluulottomasti kehittävänä. Edelleen tulisi kuitenkin ottaa paremmin huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet. Liian moni putoaa nyt koulujärjestelmästä liian aikaisin, jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa.
Minä ja muut kineettiset oppijat opimme käsillä tekemällä. Passiivinen oppitunnin seuraaminen ei toiminnan kautta oppivalle maistu. Opetuksen muokkaaminen kineettistenkin oppijoiden tarpeisiin ei vaadi paljoa – soveltuvista opetusmenetelmistä on saatavilla runsaasti tutkimusta.
Erilaisia oppijatyyppejä on muitakin, kuten pitkän päivätyön opettajana tehnyt Sami Grönberg on julkisuudessa todennut. Erilaisia oppijoita ei saa väheksyä – esimerkkinä hän pitää menestyviä pelifirmoja, joiden perustajat ovat oppineet taitonsa pelaamalla itse. Lapset oppivat englantia peleistä, joten niitä voitaisiin hyödyntää vieläkin enemmän oppitunneilla.
Jos esimerkiksi itse olisin lapsena päässyt oppimaan ruotsia sitä käyttämällä, olisin luullakseni sen oppinut, ainakin puhumaan, ja sekin olisi ollut melkoinen pääoma loppuelämäkseni. Siksi pakkoruotsi ei nykyisellään toteutettuna maistu. Kielten ”opettaminen” pitäisikin aloittaa jo esikoulussa leikkien lomassa.
Opetusministeri Krista Kiurun käynnistämä hanke tulevaisuuden peruskoulusta sisältää lupaavia tavoitteita, kuten kouluviihtyvyyden parantamisen ja uusien opetusjärjestelyjen etsimisen. Nyt täytyy varmistaa, että tavoitteet myös toteutuvat käytännössä.
Uskon, että näin moni nuori ei jättäisi koulunkäyntiä peruskouluun, jos erilaisten oppijatyyppien tarpeisiin vastattaisiin paremmin.
Myös työantajien pitäisi luopua toisen asteentutkinto vaatimuksesta ottaakseen nuoren oppisopimuksella työsuhteeseen. Uudistamalla oppisopimusjärjestelmään voitaisiin sillä luoda tehokas väylä, erilaisten oppijoiden ja työelämän välille.
Ihmiset ovat pienen Suomen tärkein resurssi. Meillä ei ole varaa siihen, että hukkaamme osan väestöstä syrjäytymisen teille koulutusjärjestelmän joustamattomuuden ja työnantajien liian kovien vaatimusten takia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
