Lukijalta: Hylätäänkö tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä?

Pertti Pokin mielestä opintotuen muuttuminen lainapainotteiseksi aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Huomaan, että Pisa-tuloksissa on tapahtunut muutoksia. Myös matemaattinen osaaminen on heikentynyt. Nyt hallitus on esitellyt eduskunnalle keinoja valtiontalouden velkajarruksi, jotka ovat osoitus matemaattisen osaamisen laskusta.

Opiskelijoiden toimeentulon muuttaminen enemmän velkapainotteisempaan suuntaan on varmaankin Pisan tuloksissa näkyvää matemaattisen ajattelun heikentämistä. Nuo opintolainarahat eivät varmasti ole enää Suomen pankin painamaa rahaa. Ne setelit ovat ainakin osittain Suomen ulkopuolelta tulevaa velkarahaa. Ulkoa tulevalle velkarahalle ei ole laitettu ”rajat kiinni” periaatetta. 1930-luvulla Saksassa koitettiin temppua rahan painokoneilla. Temppu epäonnistui melkoisesti.

Tuo opiskelijan velkaraha aiheuttaa monelle nuorelle ”pään raapimista”. Kannattaako opiskella määrättyihin ammatteihin, joissa toimeentulo eli palkka on vaatimaton valmistumisen jälkeen. Selviääkö valmistumisen jälkeen opintolainojen koroista ja lyhennyksistä. Miten rakentaa omaa elämää ja elintasoa tämän jälkeen. Esimerkkinä voisi mainita lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat, joilla on pitkä koulutus ja matala tulotaso.

Onko niin, että Reino Oittisen luoman tasa-arvoisen peruskoulu ideologian luomisen jälkeen tasa-arvo on poistumassa koulutusjärjestelmästämme? Lainapainotteisuus aiheuttaa selkeää eriarvostamista ainakin ammatillisen ja korkeakoulutuksen suhteen, se on varma.

Kun yhteiskunta unohtaa ja hylkää vanhan opintorahapohjaisen koulutusjärjestelmän, niin silloin se ilmoittaa Suomen elinkeinoelämälle, että yhteiskunta ei halua kouluttaa kaikille yhteiskunnan tarvitsemille aloille.

”Kenelle kellot soivat, ne eivät soi kaikille!”

Pertti Pokki

Laitila