Melkein eläviä
Nukketaiteilijan luona
Nukketaiteilija Maria Morkon käsissä syntyy nukkeja, jotka melkein alkavat elää omaa elämäänsä.
TEKSTI: Mari Kinnunen KUVAT: Harri Nurminen Siikajoen Ruukin kylällä
Uniikkitaidetta
Tytön ponnari vain heiluu, kun komea nuorimies kannattelee ystävätärtään tanssin pyörteissä. Olemme 60-luvun lavatanssin tunnelmissa. Musiikin voi miltei kuulla. Tanssiparilla näyttää olevan hauskaa ja meno on parhaimmillaan. Paikalla on paljon katsojia: Lotta ja Lauri sekä Raparperityttö, nalleja isoa ja pientä, tonttuja ja peikkoja.
Maria Morkon pienessä nukkepajassa, taiteilijan taitavissa käsissä syntyvät nuket alkavat elää katsojan silmien edessä.
Nukketaiteilijan tekemillä nukeilla ja nalleilla ei leikitä, vaan ne saavat arvoisensa paikan osana kotien sisustusta. Nuket ovat kuin puettuja patsaita, mutta patsaista ne eroavat siinä, että taidenukeilla on ainakin yksi liikkuva osa.
Nukeista nalleihin
Kaikki Morkon valmistamat nuket ovat omia persooniaan, ja Morko tekee ne alusta loppuun asti itse peruukkeja, vaatteita, nahkakenkiä ja huopatossuja myöten. Jokainen nukke on uniikkitaidetta.
Taiteilijan käsistä nuket saavat ympärilleen myös rekvisiittaa. Merimiesasuiset pojat istuvat matka-arkun päällä, ja arkusta löytyy poikien matkavaatteet – takit ja housut – siistissä järjestyksessä valmiina reissua varten.
”Nukkejen päät ja vartalot valmistan pääasiassa paperimassasta”, Morko kertoo.
”Päät ja nuken rintalastat teen muottiin valamalla, mutta ainutlaatuisen ilmeen nukelle saan, kun jatkan kasvojen muotoilua vielä muotista oton jälkeen. Käyttämällä paperisavea saan myös käsin muotoilemalla nukelle yksilölliset kasvonpiirteet.”
Alkuperäinen nukenpää valmistetaan ensin savesta ja siitä tehdään kipsimuotti, johon paperimassa valetaan. Nukkehahmon sisälle laitetaan tekovaiheessa rautalankaa, jotta nuken voi sommitella haluamaansa asentoon.
Nuket voivat myös kätkeä aarteen. Siniseen pukuun sonnustautunut poika istuu pyöreän laatikon päällä haaveissaan simpukka korvallaan ja kuuntelee meren kohinaa. Morko näyttää, kuinka laatikko avautuu, ja sinne voi piilottaa omat meriaiheiset haaveensa ja aarteensa.
”Mukavaa ja inspiroivaa tässä nukenteossa on se, että voin käyttää monipuolisesti omia taitojani hyväksi muotoilussa, nuken vaatteiden ja kenkien valmistuksessa”, Morko toteaa.
”Nuken valmistusmateriaalit eivät tule kalliiksi, mutta työtä ja aikaa yhden nuken valmistamiseen menee paljon. Nukenteossa omasta kekseliäisyydestä on paljon hyötyä, ja rekvisiitta tulee kerättyä ja ostettua aina, kun jotain mielenkiintoista osuu kohdalle. Mukava hetki on, kun kauan päässä muhinut idea on pöydällä valmiina nukkena.”
Nukketaiteilija ammentaa ideoita taiteeseensa satukirjoista ja pukuhistoriasta. Esimerkiksi merenrannasta löytynyt kaadetun savupiipun tiili on saanut luovuuden valloilleen ja peikon istumaan piipunnokkaan.
Savi vei nukkemaailmaan
Rekvisiittaa vaihtamalla saadaan nuket elämään omaa elämäänsä.
Lotta ja Lauri ilahduttivat ihmisiä viime joulunalusajan Ruukin kirjastossa. ”Ensi alkuun Lotalla ja Laurilla oli kirjastossa kotoinen joulun odotusaika ja välillä he olivat ulkoilemassa ja tekevät lumipalloja ja lumilyhtyjä. Ihan joulun alla he koristelivat sitten joulukuusen.”
Nyt Morkon kädenjälkeä on esillä Suomen Nukketaiteilijoiden yhteisessä joulunäyttelyssä Jyväskylässä Käsityön museon ikkunassa. Aiheena on jouluinen savusauna. Näyttelyä varten Morko teki neulahuovutustekniikalla alastoman saunovan naisen.
Morkon vitriinistä kurkistelevien kymmenien iloisten nukkien joukossa oman paikkansa sieltä ovat saaneet lukuisat nallet ja peikko, joka istuu piilossaan kimaltavien aarteidensa ympäröimänä.
Nallet kiinnostavat taiteilijaa. Ylähyllyllä istuu ylioppilasnalle pulpetissaan ja eräs pieni karhu paljastuu soittorasiaksi. Nallet Morko on valmistanut värjätystä sametista, villasta tai pellavasta, mutta mieleenpainuvin on perinteinen lastuvillalla ja aidosta nallemohairista valmistettu nalle liikkuvine käsineen, jalkoineen ja lasisilmineen. Tässä otsossa on menneiden aikojen nostalgiaa.
Haaveena yrittäjyys
Kiinnostus käsitöihin ja erityisesti saven muotoiluun veivät Morkon nukketaiteen pariin. Hän on lapsuudestaan saakka tykännyt nukeista ja nalleista.
Tekstiiliartenomiksi valmistunut Morko on opiskellut monenlaista käsityöläisyyteen liittyvää useissa eri paikoissa. Kuopiossa hän opiskeli kudontaa ja valmistui kudonnan suunnittelunohjaajaksi.
Sitten hän kiinnostui savesta ja meni kansalaisopiston keramiikkapiiriin. ”Siellä huomasin, että savi muovautuu käsissäni niin kuin haluan. Tästä innostuneena lähdin Oriveden Opistoon oppimaan keramiikan käsittelyä. Orivedellä tein savesta eläinaiheisia veistoksia.”
”Sitten näin lehdessä Petäjäveden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ilmoituksen, jossa haettiin oppilaita nukkealan koulutukseen, ja sillä tiellä ollaan.”
Morko oli mukana, kun joukko Petäjäveden opiskelijoita perusti vuonna 2000 Suomen Nukketaiteilijat ry:n edistämään ja tekemään nukketaidetta tunnetuksi Suomessa. Neljänkymmenen ihmisen aktiivinen joukko järjestää nukkenäyttelyitä eri puolella Suomea.
Vuonna 2006 nukketaiteilijoiden ideoima joulukirkko oli esillä Jyväskylässä Suomen Käsityön museossa ensimmäistä kertaa. Viime jouluna innokkaat nukketaiteilijat loihtivat joulukirkon täyteen väkeä Seinäjoelle Keskusapteekin näyteikkunaan ja samainen kirkkoasetelma on tänäkin vuonna kyseisen apteekin ikkunassa.
”Joulukirkko herätti runsaasti huomiota: tavallisesti apteekkiin ei mennä näyteikkunan innoittamana, mutta nyt kävi niin. Nuket vetivät ihmisiä apteekin sisälle asti ihastelemaan.”
Tähän asti Morkon nukketaiteen tekeminen on ollut vahvasti sidoksissa Suomen Nukketaiteilijat ry:n toimintaan. Hän haaveilee yrittäjyydestä nukentekijänä.
Morkon nukkeja ja nalleja on ollut vuoden verran myynnissä Raahessa Osuuskunta Kuutostiimissä, monen käsityöläisyrittäjän yhteenliittymässä. Kaupan ei ole vain taidenukkeja, vaan lapsille leikkeihin Morko valmistaa myös nalleja, mollamaijoja sekä kurkistusnukkeja.
”Ihmeen hyvin nuket ja nallet ovat tehneet kauppansa. Vielä nyt olen työttömien kirjoissa, mutta yritysvalmennuskurssit on käyty. Haaveissa on itseni työllistäminen nukketaiteella ja käsityöläisyydellä.”
Lamapuheet ovat kuitenkin hieman laimentaneet intoa yrittäjäksi ryhtymisestä.
”Tässä on nyt menossa sellainen kaasu- ja jarruvaihe, mutta kevääseen mennessä on tarkoitus päättää, uskallanko hypätä yrittäjän rooliin.”
Nukketaiteilijan luona
”Mukava hetki tässä työssä on se, kun kauan päässä muhinut idea on pöydällä valmiina nukkena.”
Suomen Nukketaiteilijat ry on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Sen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää nukkekulttuuria ja nukketaiteen tuntemusta Suomessa.
Nukketaidetta yhdistys pyrkii tekemään tunnetuksi pitämällä näyttelyitä eri puolilla Suomea. Lisäksi yhdistys järjestää jäsenilleen koulutusta ja kursseja.
Jäseniä yhdistykseen kuuluu nelisenkymmentä. Suomen Nukketaiteilijoiden toimintaan voi tutustua netissä:
www.nukketaiteilijat.org
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
