Hallituksen sote-säästöissä jokin ei nyt täsmää
Ensin hallitus kiirehtii leikkauksia, sitten ministeri pysäyttää valmistelut juuri ennen aluevaaleja. Onko todella sattumaa, että säästöpäätösten toimeenpano pannaan tauolle vaalien kynnyksellä, kysyy Antti Lindtman kolumnissaan.
On ilmeistä, että hallituksen sote-lupaukset eivät enää ole voimassa, mutta mikään ei estä hallitusta pitämästä koko puoliväliriihtään ennen vaaleja, kirjoittaa Antti Lindtman. Kuvituskuva on Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Kuva: Timo VillanenLähes vuosi sitten hallitus perääntyi julkisen paineen alla kehysriihessä keskussairaalaverkon romuttamisaikeistaan, ja hyvä niin.
Korvaavat säästöt päätettiin kuitenkin hakea sosiaalihuollon palveluvalikoimaa rajaamalla ja karsimalla erikoissairaanhoidosta yhteensä 170 miljoonaa euroa.
Kehysriihen valmistelu tehtiin ohitse vastaavan ministerin Kaisa Juuson (ps.), joka on nyt istunut näiden säästöpäätösten päällä vuoden ilman, että suomalaisille on kerrottu mistä korvaavat säästöt kaivetaan.
Alue- ja kuntavaalien lähestyessä valmistelu keskeytettiin ja päätettiin siirtää päätökset kaikessa hiljaisuudessa vaalien ylitse.
Yle sai kuitenkin asiasta vihiä ja nosti Juuson päätöksen julkisuuteen. Eduskunnan kyselytunnilla Juuso väitti, ettei mitään valmistelua olisi edes ollut olemassa. Miten voi keskeyttää valmistelun, jota ei ole olemassa?
Lopulta pääministeri Orpo taipui lupaamaan SDP:n Eveliina Heinäluomalle, että leikkausten sisällöstä kerrotaan vielä ennen vaaleja. Vastuu asiasta kuuluu nyt siis pääministerille, kun ministeri Juuso jättäytyi sairaslomalle, jolta palannee vasta joskus huhtikuussa.
Ensin hallitus kiirehtii leikkauksia, sitten ministeri pysäyttää valmistelut juuri ennen aluevaaleja. Onko todella sattumaa, että vaalien kynnyksellä säästöpäätösten toimeenpano pannaan tauolle?
On ilmeistä, että hallituksen sote-lupaukset eivät enää ole voimassa.
Jokin tässä ei nyt täsmää.
On jo selvää, että sosiaali- ja terveysministeriössä tiedetään leikkausten suuruusluokka ja kohdentaminen.
Kulisseissa liikkuu tietoja, joiden mukaan hallitus suunnittelisi leikkaavansa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä siis aikana, jolloin Suomen työllisyyden hoito on ollut EU:n heikointa, työttömyys hipoo lähes kymmentä prosenttia ja jossa työttömien ansioturvasta on jo leikattu historiallisen paljon.
Muistellaanpa, mitä pääministeri Orpo lupasi suomalaisille ennen eduskuntavaaleja: "Tehdään se kerralla selväksi: Me emme leikkaa sote-palveluista emmekä nipistä eläkeläisten ostovoimaa."
Petteri Orpo on suomalaisille selityksen velkaa.
Hallitus on jo laittanut hyvinvointialueet selkä seinää vasten valitsemaan, tingitäänkö kansalaisten perusoikeudesta saada hoitoa vai ollaanko kuuliaisia hallituksen tiukalle talousremmille.
On ilmeistä, että hallituksen sote-lupaukset eivät enää ole voimassa, mutta mikään ei estä hallitusta pitämästä koko puoliväliriihtään ennen vaaleja. Näin tuoreimpien leikkausten kohdentuminen olisi alueiden tuleville päättäjillekin selvää ja kansalaiset tietäisivät, minkä puolesta huhtikuussa äänestetään.
Huhtikuun vaaleissa annetaan kaksi ääntä: yksi kuntavaaleissa, toinen aluevaaleissa. Mutta samalla näissä vaaleissa otetaan kantaa, viekö hallitus Suomea oikeaan suuntaan, vai voisiko kaiken tehdä reilummin.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








