Sähkömarkkinoita on yksinkertaistettava

Kuluttajien rooli sähkömarkki­noilla mullistuu lähivuosina, kun sähkömarkkinalakia muutetaan työ- ja elinkeino­ministeriön älyverkkotyöryhmän suositusten perusteella.

Vaikka sähkömarkkinalain muutosten tavoitteena on lisätä kilpailua ja laskea kustannuksia, ei työryhmän esitys valitettavasti selkeytä nykyistä järjestelmää merkittävästi kuluttajan näkökulmasta. Uhkana onkin sähkömarkkinoiden monimutkaistuminen entisestään, jos älyverkko­työryhmän suosittelema vapaa­ehtoinen yhteislaskutus etenee.

Me Vattenfallilla koemme, että yksinkertaisin tapa selkeyttää sähkömarkkinoita olisi tehdä sähköverkkoyhtiöistä telemarkkinoiden ja muiden eurooppalaisten energia­markkinoiden tapaan puhtaasti alihankkijoita.

Eri tutkimukset sekä Pohjoismaisten energiaviranomaisten yhteistyöorganisaatio NordREG suosittelevat siirtymistä myyjäkeskeiseen vähittäismarkkinamalliin ja pakolliseen yhteislaskutukseen.

Tällöin asiakas olisi yhteydessä vain sähkönmyyjään ja verkkoyhtiön rooli rajoittuisi verkon ylläpitoon, jota se vuokraisi alihankkijana myyjälle. Asiakas saisi erillisten laskujen sijasta yhden laskun, joka sisältäisi sähkön myynnin ja siirron sekä kaikki kustannuksiin vaikuttavat tekijät samalta aikajaksolta.

Tällainen yhden luukun malli saattaa kuulostaa triviaa­lilta yksityiskohdalta, mutta se tulisi laskemaan asiakkaan kustannuksia ja helpottaisi heidän toimimistaan sähkö­markkinoilla. Kuluttajien aktiivisuus sähkömarkkinoilla on lisäksi erittäin merkittävää ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa.

Älyverkkotyöryhmän loppuraportissa mainitaan Fingridin ja työ- ja elinkeino­ministeriön tekemä selvitys, jossa arvioitiin eri markkinamallien kustannuksia. Selvityksen perusteella siirtymällä puhtaasti yhden laskun malliin voitaisiin kustannuksia säästää noin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa asiakas voi halutessaan valita myös kaksi laskua.

Mikäli jakeluverkkojen koko asiakaspalvelu, pois lukien tekninen asiakaspalvelu, siirrettäisiin myyjille, arvioitiin kustannussäästöiksi 8,5 miljoonaa euroa vuodessa. Jos taas koko ensimmäisen tason asiakaspalvelu siirrettäisiin myyjille, olisivat asiakaspalvelun resurssit tehokkaimmassa käytössä, jolloin myös euromääräinen säästö olisi merkittävästi noitakin arvioita suurempi.

Erillisiä prosesseja ja tietojärjestelmiä niin verkoilta kuin myyjiltäkin edellyttävää kahden laskun mallia ei voida perustella myöskään asiakkaiden tahdolla. Paikallisvoima ry:n tekemän selvityksen mukaan vain kuusi prosenttia suomalaisista haluaa kaksi erillistä laskua ja asia on heille tärkeä.

Yhden laskun malli toisi sähkön kokonaiskustannukset selkeästi näkyviin ja kannustaisi kuluttajia aktiivisuuteen sähkömarkkinoilla. Sähkölaskusta keskimäärin kaksi kolmasosa maksetaan sähkönsiirtoyhtiölle eikä kuluttajan tällä hetkellä ole mahdollista kilpailuttaa tätä osaa sähkö­laskustaan.

Siirtomaksusta suuri osa on perusmaksua, jonka kustannukset muodostuvat pääosin asiakaspalvelusta ja laskutuksesta, jotka taas eivät riipu sähkön kulutuksesta.

Verkkoyhtiöiden roolin kaventaminen ja läpinäkyvyys olisi osa ratkaisua myös nousevien siirtohintojen kaitsemiseksi. Mitä kapeampi monopolin rooli on, sitä helpompi sitä on valvoa, koska toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyys paranee. Lisäksi sähkönsiirtoyhtiöiden tuotto­vaatimusten madaltaminen olisi tässä tapauksessa helpommin perusteltavissa.

Viimeaikainen kohu sähkömyyntiyhtiö Fi-Nergy Voiman toiminnasta kertoo osaltaan, että sekavat markkinat antavat tilaa ylilyönneille sähkön myynnissä ja markkinoinnissa. Toisaalta se kertoo myös siitä, että yhdelle vastuutaholle on markkinoilla kova kysyntä.

Viranomaisten tehtäviä ei käy kateeksi – valvottavana kun ovat myyjien lisäksi myös kaikki verkkoyhtiöt, joista osalla on monopolille varsin vieraalta vaikuttavia toimintoja, kuten aurinkopaneelimyyntiin tarkoitettu markkinapaikka.

Jos suurimmat verkko­yhtiöt hyödyntävät monopoli­asemaansa saavuttaakseen etua kilpailluilla markkinoilla, vaikka viranomaisten katseet kohdistuvat niihin, niin mitä tekevät pienemmät yksityistetyt verkkoyhtiöt, joihin viranomaisen aika ei samalla tavalla riitä?

Nyt sähkömarkkinalakiin tehtävissä muutoksissa tulisi olla tarkkana, jotta ne eivät luo kuluttajille entistä monimutkaisempaa ja kalliimpaa toimintaympäristöä, jossa kuluttajat jättävät omat ilmastotekonsa tekemättä. Kuluttajien etu tulee pitää esityksessä vahvasti mukana, vaikka esitettäisiin väitteitä, että se on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Sekavat markkinat antavat tilaa ylilyönneille sähkön myynnissä ja markkinoinnissa.