Luottamus aseveljiin toi valoa sodan synkkyyteen – sitä valoa kaivattaisiin myös tämän päivän Suomessa

Näinä päivinä muistamme isänmaamme olemassaololle ratkaisevan tärkeitä ja äärettömän raskaita vaiheita. Suuresta syystä osoitamme kunnioitusta ja kiitollisuutta henkensä ja terveytensä antaneille. Puheissa toistuvat sotien tuottamat monenlaiset menetykset ja kärsimykset.

Selaillessani erästä vanhaa lehteä törmäsin yllättävään näkökulmaan: talvisodan rintamalla taistelleelle miehelle jäi sodasta mieleen myös myönteinen ja kaunis asia. Tiedustelu-upseerina ja tulenjohtajana toiminut Tatu Malmivaara kirjoitti Heränneiden ylioppilaskodin Turina-lehdessä (2/1941):

”Sodasta saamiini positiivisiin kokemuksiin kuuluu kokemus suomalaisesta miehestä. (-) Sodan melskeiden keskellä kirkastui aivan uutena suomalainen mies: hiljainen, luja, velvollisuudentuntoinen, hätäilemätön, suuria sanoja karttava, jumalaapelkäävä mies. Ollessaan heidän keskellään tunsi joskus samaa iloa kuin lapsena saadessaan olla hyvien ihmisten keskellä, joihin voi rajattomasti luottaa. Olen koettanut pyytää Jumalalta itselleni sitä armoa, etten tulevaisuudessa koskaan vajoaisi katkeraan ja häijyyn mieleen, vaan että aina – vastoinkäymisissäkin – jaksaisin säilyttää lähimmäiseeni sen uskon, jonka sodassa sain.”

Minua liikuttaa ajatella sotilasta, joka sodan kauhujen ja pakkasen keskellä tunsi lapsenomaista iloa rajattomasta luottamuksesta kavereihinsa, toisiin suomalaisiin miehiin.

Jos Tatu Malmivaaran pyyntö toteutui eikä hän vajonnut katkeraan ja häijyyn mieleen, sellainen tuntuu valitettavasti levinneen kotimaassamme viime aikoina. On eriarvoistumisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta johtuvaa katkeruutta. On häijyä mieltä maaseudun ja kaupungin asukkaiden välillä. Jopa historiaan haudatuiksi luulemani vihan ilmiöt ovat kokeneet ylösnousemuksen. Muukalaisvihamielisin puolue on maan suurin puolue.

Jospa itsenäisyyspäivä ja itsenäisyytemme lunastajien muistaminen sulkisivat epäsopua lietsovat sanat. Jospa ne auttaisivat kunnioittamaan toinen toisiamme ja näkemään, että tätä maata on parhaiten puolustettu ja rakennettu yhdessä toimimalla.