Hallituskautta puolimatka takana

Aleksis Kiven Nummisuutareita mukaillen maan hallitus on päässyt nyt taipaleellaan puolimatkan krouviin, mutta vielä on matkaa taitettavana.

Tähän asti ehkä isoin ponnistus saatiin päätökseen, kun eduskunta hyväksyi ennen juhannusta selvin numeroin sosiaali- ja terveysalan historiallisen uudistuksen eli soten. Kansalaisten kannalta välttämätöntä uudistusta on yritetty ajaa eri hallituskokoonpanoilla 15 vuotta, mutta aina se on karahtanut perustuslain kivikolle.

Toki tälläkin kerralla epäileviä tuomaita oli enemmän kuin lääkäri määrää, mutta opposition vastustuksesta huolimatta Marinin hallitus sai saateltua uudistuksen maaliin.

Ja hyvä niin, sillä epävarmuus soten kohtalosta nyt päättyy. On kuitenkin hyvä huomata, että valtava urakka soten rakentamisessa on vasta edessä. Muun muassa tammikuun alussa 2023 toteutettava liikkeenluovutus kunnilta hyvinvointialueille on Suomen historian suurin.

Hyväkin uudistus voidaan sössiä huonolla toimeenpanolla. Varsinainen rakennustyö on vasta edessä, minkä vuoksi hanskoja ei pidä vielä tiputtaa maahan. Kuten pitkän valmisteluprosessin aikana on käynyt ilmi, edessä on vielä monta mutkaa ja kuoppaa ennen kuin kansalaiset pääsevät nauttimaan uudistuksen hedelmistä.

Sotessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät siirretään 22 järjestäjän vastuulle eli nykyistä leveämmille harteille, mutta olennaista ei ole rakenneuudistus, vaan se, että kansalaisille välttämättömät peruspalvelut paranevat.

Tulevat hyvinvointialueet vastaavat palveluista, mutta ne voivat myös käyttää yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita täydentämään palvelupalettia siellä, missä niille on tarvetta ja tarjontaa.

Sote ei ole ainoa hallituksen merkittävistä aikaansaannoksista. Puoliväliriiheen mennessä hallitus sai valmiiksi kauan kaivatun hoitajamitoituksen, joka on nyt sisäänajovaiheessa. Tässäkään uudistuksessa kyse ei ollut numeroista, vaan inhimillisemmän ja arvokkaan ikääntymisen puolesta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa on merkittävä panostus nuorten tulevaisuuteen ja työllisyyteen.

Hallitus on tehnyt myös merkittäviä satsauksia työllisyyden parantamiseksi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan punamultahallitus on tehnyt jo puoliväliriihessään enemmän julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä kuin edeltäjänsä porvarihallitus koko vaalikautenaan.

Työllisyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikan linja näyttää tuottavan tulosta. Teollisuuden kiinteät investoinnit ovat nousemassa tänä vuonna kaikkien aikojen ennätystasolle, 5,2 miljardiin euroon ja tuotekehitysinvestoinnit ovat kasvamassa 12 prosenttia viime vuodesta 3,4 miljardiin euroon.

Myös teollisuuden investointiasteen odotetaan nousevan 24 prosenttiin, mikä on korkeampi luku kuin kertaakaan aiemmin kymmenen viime vuoden aikana.

Koronapandemian hoidossa terveyteen kohdistuneet iskut ovat Euroopan pienimmästä päästä, ja talouden hoidossakin olemme yhä Euroopan parhaimmistoa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää – ja luottamus pitää lunastaa joka päivä.

Hoitajamitoituksen jälkeen katse käännetään kotihoitoon. Hoitotakuu sekä tasa-arvoa ja joustavuutta lisäävä perhevapaauudistus pitää vielä säätää. Koronan jälkihoito vaatii sekin vielä uusia päätöksiä taloudessa ja työllisyydessä.

Tehtävää on eikä tuleen pidä jäädä makaamaan.

Valtava urakka soten rakentamisessa on vasta edessä.