Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Työn perässä myös maalle

    Poliitikoilta on nyt kysyttävä, mitä he aikovat tehdä työvoiman suuntaamiseksi maakuntiin vai aikovatko mitään?

    "Työpaikkojen määrä on kasvanut tolkuttomasti", kertoo Pirkanmaan elinkeinotoimiston pomo Riku Immonen (MT 23.2.). Immonen on aivan ytimessä. Tällä hetkellä työtä on tarjolla Suomessa laajalti ja erityisesti maakunnissa.

    Samassa lehdessä Kuhmon kaupunginjohtaja ja maaseudun näkyvä edunvalvoja Tytti Määttä ihmettelee, miksi mielikuvatasolla työn perässä lähdetään aina kaupunkiin ja muistuttaa, että Kuhmossakin on paraikaa auki 20 työpaikkaa puualan osaajille.

    Määttä kysyykin aiheellisesti, miksi työn perässä ei voisi muuttaa maalle, vaikkapa vain joksikin aikaa.

    Samaa on syytä miettiä monen muunkin, erityisesti nyt, kun maakuntien talous kasvaa kohisten. Tässä lehdessä asiaa on pidetty toistuvasti esillä. Myös eri puolilla Suomea toimivat yritykset ovat olleet asiassa aktiivisia. Sen sijaan elinkeinoelämän etujärjestöille aihe tuntuu olevan hankala.

    Elinkeinoelämän keskusliitto on toistuvasti puhunut metropolikehityksen puolesta. Siitäkin huolimatta, että sen jäsenyrityksistä huomattavan moni toimii maakunnissa. Myös Suomen Yrittäjien vaatimuslistassa maakuntien asia jää varjoon. Tätä voi ihmetellä, koska erityisesti sen jäsenkunnassa maaseudunkin yrittäjiä on paljon.

    Jäisikö tässä asiassa suurempikin vastuu ja edunvalvonnan rooli maa- ja metsätaloustuottajien MTK:lle, jolle maaseudun ja maakuntien asema on joka tapauksessa luonteva ja läheinen.

    Poliittiset päätöksentekijät kannattaa herättää nyt laajalti eri puolueista. Perinteisesti alueiden edunvalvonnan viittaa on tarjottu keskustalle, jolle se toki kannatuspohjan takia hyvin luontuukin. Yhtä hyvin alueiden edun ajamisesta kannattaa kysyä myös muilta puolueilta ja etenkin niiden maakuntakansanedustajilta.

    Avainhenkilöitä ovat nyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja työministeri Jari Lindström (sin.).

    Kysymys kuuluu: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työvoiman liikkuvuutta maakuntiin tehostetaan. Vai aikooko mitään?

    Samaa kannattaa kysyä muun muassa maakunnasta ponnistavalta vihreiden puheenjohtajalta Touko Aallolta. Hallituksessa hän ei ole, mutta runsaan vuoden kuluttua saattaa olla.

    Vihreiden kanta maaseudun ja kaupunkien väliseen jännitteeseen on kiintoisa ja tärkeä. Erityisesti vihreiltä on perättävä kantaa siihen, millaista elinkeinopolitiikkaa he ajavat, jotta maakunnat voisivat hyvin, vaiko minkäänlaista?

    Jo ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja maakuntien asia tulee vahvasti esille lokakuussa. Maakuntavaaleissa ratkaistaan, minkälaisia käytännön toimia maakuntavaltuustot aikovat tehdä, jotta niiden vastuulle tulevat työvoimapalvelut pystyvät suuntaamaan työvoimaa myös maaseutukuntiin keskuskaupunkien ohella.

    Valtuutetuilla ja heidän taustoillaan on väliä näissäkin vaaleissa. Maalla on nyt tekevälle töitä. Työvoimatoimistojen on pystyttävä järjestämään työpaikkoihin tekijöitä.