Kun Ritakallio lupaa rahoitusta maakuntiin, tuottajien on vaadittava omansa
Oivallista tulosta tekevä OP-ryhmä lupaa rahoittaa maakuntien pk-yrityksiä aiempaa aktiivisemmin. Pääjohtaja Timo Ritakallion viesti herättää huomiota myös turhautuneilla maatiloilla, joiden toiveita OP-pomo sanoo nyt pankkinsa kuulevan.
OP-ryhmän pääjohtaja lupaa pankkinsa muistavan myös maakuntien yritykset. Kuva: Jarkko Sirkiä”Rahaa on”, kuului lentäväksi lauseeksi kohonnut Antti Rinteen (sd.) hallituksen slogan vuonna 2019. Nyt samantapaista ajattelua kumpuaa yllättävästä suunnasta.
OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan luottotappioiden yllättävä väheneminen tarjoaa pankille aiempaa paremmat mahdollisuudet lisätä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta myös maakunnissa.
Keskiviikkona MT Livessä esiintynyt Ritakallio uskoi myös maatalouden saavan osansa tästä OP-ryhmän uudesta ajattelusta.
Vaikka Ritakallio ei suoraan myöntänyt maataloustuottajien rahoituskritiikkiä oikeaksi, lausunto on kuitenkin elinkeinon näkökulmasta lupaava.
Pääjohtaja kertoi maatalouden luottopäätösten lisääntyneen ja vakuutti alan saavan rahoitusta riippumatta tuotantosuunnasta ja alueellisesta sijainnista. Ritakallio myös kertoi pankin kouluttaneen lisää asiantuntijoita maatalouden erityistarpeita varten.
Tulevat vuodet näyttävät, toteutuvatko pankin näkemykset hyvään kannattavuuteen yltävien maatilojen määrästä.
Tähän tarvitaan apua myös maan hallitukselta. Jos kaupan ylivaltaa ei saada kuriin, ruokaketjun reilulle tulonjaolle ei ole edellytyksiä, vaikka rahaa olisi kuinka tarjolla.
Hyvää tulosta tekevän OP-ryhmän pääjohtajan vakuutus muidenkin pk-yritysten aseman muistamisesta on lupaava.
Jos pankki on jatkuvasti asiakkaitaan huomattavasti kannattavampi, tilanne ei ole Vallilan pääkonttorissakaan optimaalinen. Erityisesti asiakkaidensa omistaman OP-ryhmän on syytä ottaa asia tosissaan jo oman taustansa takia.
Ritakallion lausunnon taustalla on Suomen Pankin johtajan Marja Nykäsen kotimaisiin finanssiyhtiöihin kohdistama arvostelu (MT 1.8.).
Nykäsen mielestä omaisuudenhoito ja asuntoluototus ovat olleet liian helppoja keinoja tehdä rahaa, jolloin pk-yritysten luototus on jäänyt sivuun.
Ritakallio ei Nykäsenkään kritiikkiä suoraan niele, mutta selvästi viesti on OP-ryhmässä kuultu. Asia sinänsä on kaikille vastuullisille elinkeinoelämän päättäjille yhteinen.
Talouskasvu vaatii investointeja ja niihin on löydettävä rahoitus, jotta pankeillakin olisi tulevaisuudessa asiakkaita.
Ritakallion näkemys pankkinsa luotonantohalun paranemisesta saattaa heijastella myös rahoitusalan näkymiä yleisemminkin. Vuoden alussa OP-pomo noussee Finanssialan puheenjohtajaksi ja Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen jäseneksi.
Orastavan kasvun vauhdittaminen on elinkeinoelämän tärkeimpiä tavoitteita. Sitä voi vauhdittaa myös järjestökenttää muokkaamalla.
Ritakallion ajatukset Keskuskauppakamarin ja EK:n toimintojen ainakin osittaisesta yhdistämisestä kannattaa painaa mieleen (MT Live 22.10). Kun ajat muuttuvat, myös elinkeinoelämän järjestöjen on syytä se havaita.
Yhteisestä EU-edunvalvonnasta voisi Ritakallion mielestä hyvin aloittaa. Pankinjohtajan tarjousta yhteistyöstä kannattaa harkita myös Metsäteollisuudessa ja kenties jopa MTK:ssa.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
