Liha on ongelmallista terveydelle ja ympäristölle

MTK:n mukaan lihan kulutustietoja paisutellaan harhaanjohtavasti (tiedote 5.7.) ja todellisuudessa lihaa syödään vain puolikkaan lihapullan verran yli suositellun enimmäismäärän.

MTK:n laskelmissa oli mukana vain punainen liha. Enimmäismäärä, 500 grammaa viikossa, pitää sisällään myös lihavalmisteet, joita tehdään muustakin kuin punaisesta lihasta.

Oikeastaan ei ole suurta merkitystä sillä, onko lihan kulutus hieman yli tai alle puolen kilon suosituksen. Suositusta voi pitää eräänlaisena ravitsemuspoliittisena kompromissina. Liha ei ole terveellistä vähemmälläkään kulutuksella.

Viime syksynä WHO luokitteli prosessoidun lihan ylimpään syöpävaarallisuusluokkaan, samaan luokkaan muun muassa tupakan ja alkoholin kanssa.

WHO:n mukaan jo 50 gramman päivittäinen annos prosessoitua lihaa nostaa syöpäriskiä. Punainen liha nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosentilla kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden, todetaan syöpäjärjestöjen sivuilla.

Syövän lisäksi lihansyönti lisää muutakin sairastumisriskiä. Lihansyöjillä on suurempi riski sairastua mm. sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen, ja he ovat todennäköisemmin ylipainoisia.

Vaikka siipikarjan liha voittaa terveellisyydessä punaisen lihan ja lihavalmisteet, terveyden kannalta paras on vaihtaa eläinproteiini kasvikunnan proteiiniin. Näitä ovat pavut, linssit, herneet ja erilaiset soijatuotteet, sekä pähkinät ja siemenet.

Näin saadaan enemmän mm. kuitua ja folaattia, joiden saanti jää suomalaisilla keskimäärin alle suositusten. Kasviperäisen ruoan suosiminen vähentää myös kovan rasvan saantia, jota suomalaiset saavat liikaa.

FAO:n mukaan karjatalous aiheuttaa varovaisestikin arvioiden 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Liha ei ole kestävä valinta – kotimaisenakaan – ympäristön kannalta, toisin kuin pääkirjoituksessa (MT 8.7.) väitettiin.

laillistettu ravitsemusterapeuttiHelsinki