Kokoomus ja Helsinki-keskeisyys

Kokoomuksen puoluejohtaja ­ kamppailussa paljastui jälleen karulla tavalla, että Helsingin seudun asiat ovat ehdokkaitten ajatuksissa tärkeimmällä sijalla. Muu Suomi on sivuseikka. Toitotetaan, että pääkaupungin kasvua ei saa ruveta rajoittamaan ja onpa vaadittu, että Helsingissä palkkojenkin tulisi olla moninkertaiset maaseutuun verrattuna, koska siellä kaikki on myös muuten kalliimpaa kuin muualla Suomessa.

Maaseutua ja meitä muitakin vietäisiin kuin pässiä narussa.

Suomen puolueista juuri kokoomus on kaikkein kiivaimmin ajanut palkkoja alentavaa kilpailukykysopimusta ja Suomen valtion­velan lyhentämistä. Siksi tuntuu oudolta, että miksi tuon puolueen Helsinki-politiikka on täysin päinvastaista.

Maaseudun Tulevaisuudessa esitetyissä laskelmissa Helsinkiin maksetaan virkamiesten palkkoja noin kolme miljardia vuodessa. Jos tuota palkkasummaa ruvetaan moninkertaistamaan ja ottamaan sitä varten lisää velkaa, niin kohta luottoluokituksemme on Kreikkaakin alempana.

Nuo virkamiehet myös työskentelevät ja asuvat muuta maata kalliimmissa kiinteistöissä ja tuota elämää muu Suomi joutuu tukemaan aina vaan suurenevilla asumistukimenoilla.

1990-luvun alussa kasinotalous räjähti käsiin Helsingin pankkien luomien kuplien ansiosta. Apuun huudettiin maaseudun pankit ja valtio.

Sama katastrofi on meillä jälleen edessä, jos kokoomuksen toiveiden mukaan jatketaan hintakilpailukyvyttömän pääkaupunkiseudun paisuttamista veronmaksajien tukiaisilla. Suomen virkamieskuluja ei yksinkertaisesti ole varaa paisuttaa.

Olisiko jo aika pohtia pääkaupungin siirtämistä jonnekin keskemmälle vaikka Tampereelle tai kaikkien huulille tunnetulle Nokialle, jossa kasvuvaraa riittää niin kauas kuin silmät siintää?

Uuden pääkaupungin maantieteellinen paikka olisi hinnaltaan kilpailukykyi­sempi verrattuna ihan mihin kriteeriin tahansa. Historiakin mainitsee, että kansanedustajat ja hallitus muuttivat aikoinaan ”suoja­työpaikkaan” Kauhajoelle 1940-luvulla.