Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Vapaamatkustajat nauttivat voitoista muiden kustannuksella

    Kirjoitan nämä ajatukset Maaseudun Tulevaisuuteen, koska pelkäänpä niiden henkilöiden loistavan poissaolollaan liittojen ja tuottajayhdistysten yleisistä kokouksista, jotka MTK:n jäsenmaksun maksamatta jättämisellä vaikuttavat alueemme edunvalvontakentän toimivuuteen.

    Elämme taas aikoja jolloin syyskokouskierrosta käydään tuottajayhdistyksissä ja liitoissa. Tyytymättömyyden soraääniä kuuluu kentältä. MTK:n jäsenyyksiä irtisanotaan. Edunvalvontamme saa kovaakin kritiikkiä.

    MTK:n jäsenyyden irtisanominen on viesti asioiden huonosta hoidosta, joka pitää ottaa erittäin vakavasti niin yhdistyksissä, liitoissa kuin keskusliitossakin. Tuottajayhdistyksissä jäsenen irtisanominen koetaan kuitenkin kaikkein konkreettisimmin. Vain jäseneltä yhdistys saa maksun, jolla yhdistys hoitaa automaattisen, eri perustein perittävän jäsenmaksuun liitoon.

    Jäsenyyden irtisanominen heikentää aina päätäntävaltaa pois alueeltamme. Täytyy muistaa, että jäsenyys antaa myös oikeuden kehittää, kohentaa ja kritisoidakin toimintaa.

    Vapaamatkustajat nauttivat saavutetuista voitoista ja torjuntavoitoistakin meidän muiden kustannuksella.

    Enkä vakavista, pitkäaikaisista pohdinnoista huolimatta ole vieläkään löytänyt sellaista toista tahoa, joka ajaisi maanviljelijän asioita ja etuja kuin MTK. Parantamisen varaa kyllä aina löytyy.

    Itse olen toiminut tuottajayhdistyksen puheenjohtajana jo yli kymmenen vuotta ja tullut entistä vakuuttuneemmaksi uudistamisen tarpeesta edunvalvontakentässämme.

    Tilojen koot kasvavat, kotieläintiloja aina vaan vähemmän ja entistä isompia. Varsinkin kotieläinpuolella kehitys on kovaa. Niistä ei enää pystytä tai jakseta lähteä päiviksi etuja valvomaan eikä aikakaan riitä.

    Maailma, jossa toimimme, on muuttunut. Muun muassa sikayrittäjät ovat tulleet tähän kohtaan asiantuntijaominaisuudessa MTK:n tueksi, ei kilpailijaksi. Tarvitaan rautaisia jatkuvasti ajan hermoilla olevia asiantuntijoita edunvalvontaan eri sektoreille.

    Miksi puhumme vuosittain viestittelyn puutteellisuudesta liiton ja jäsenistön välillä? Eikö ole mitään viestitettävää vai aliarvioidaanko yhdistyksissä toimivia henkilöitä?

    Nykyisessä some-yhteiskunnassa viestittely kentälle olisi yhden napin takana. Syyksi mainitaan asioiden keskeneräisyys tai salaisuus.

    Mitä voi olla niin salaista, ettei yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri saa niistä tietoa? Liiton tekemiset, minkä asioiden kanssa painitaan, varmasti rauhoittaisivat jäsenistöä. Ymmärrän myös, ettei lehtien palstoilla keskeneräisiä asioita voi ja kannata kirjoitella.

    Onko nykyinen organisaatio mielekäs? Voisimmeko parantaa ja tehostaa nykyistä järjestelmää? Rakennetta pitäisi tarkastella tehokkaammaksi ja tulosvastuullisemmaksi.

    Keskusliiton henkilömäärää tulisi tarkastella kriittisesti, samoin liittojen toimihenkilöiden tehtäväkenttiä ja vastuualueita.

    Mihin aika todellisuudessa kuluu? Onko nykyinen luottamushenkilömäärä tarpeellinen? Me viljelijät keskitymme siihen, minkä parhaiten taidamme. Palkkansa edunvalvonnasta saavat hoitanevat edunvalvonnan tulosvastuullisesti ja kenttää informoiden.

    Keskustelu jatkukoon tuottajayhdistysten ja liittojen syyskokouksissa.