Vastaus löytyy vasemmalta

Vastaus löytyi Kreikassa vasemmalta. Syriza räväytti jytkyn, jolla irtosi roima vaalivoitto ja noin puolet parlamentin paikoista.

Voittoon puolue marssi keinoilla, jotka ovat kuin suoraan oppikirjasta: komea karismaattinen mies johtajaksi, mahtavat vaalilupaukset ja syntipukiksi EU.

Tuomion saivat lisäksi oman kansan verta imeneet rikkaat porhot.

Kreikkalaiset uskoivat lupauksiin. Kun äänestäjiltä kysyttiin, miksi äänestitte Syrizaa, yleisin vastaus oli: puolue antaa toivoa paremmasta.

Ja toivo perustuu lupauksiin, joista tässä joitakin: Minimipalkka nostetaan 750 euroon. Eläkeläiset saavat vuosittain yhden kuukauden ylimääräisen eläkkeen. Ikävä kiinteistöverotuksen korotus perutaan. Tuloveron verovapauden yläraja nostetaan 12 000 euroon. Osalle kansaa tulee ilmainen terveydenhuolto, joukkoliikenne ja sähkö.

Sitä, millä edellinen rahoitetaan, ei kerrottu.

Syriza haluaa elvyttää. Kreikassa Syrizan vaalivoittoa juhlinut vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki haluaa sitä samaa Suomessa.

Täysin vailla tolkkua aikanaan elänyt ja paisunut Kreikka on pääasiassa omin toimin ja osaksi EU:n avulla kerännyt velkaa 320 miljardia euroa (lähes kaksi kertaa bruttokansantuote).

Velastaan Kreikka on neuvotellut hyvät ehdot EU:n kanssa. Maksuaikaa riittää ja korot ovat matalat. Velat pitää maksaa takaisin vuoden 2040 jälkeen.

Veloista suurin osa on muiden eurovaltioiden takaamia eli julkista velkaa. Suomi on antanut suoraa lainaa miljardin. Vastuita on yli viisi miljardia.

Syriza haluaa lainaehdot uusiksi. Mutta ne ovat jo nyt niin kevyet, että pari vapaavuotta ja pieni lykkäys eivät paljon asiaa muuta. Lieviä myönnytyksiä todennäköisesti tehdään, jotta maa pysyy mukana eurokentillä. Liikaa periksi EU ei anna, jotta muiden kriisimaiden vaatimukset eivät kasvaisi.

EU-neuvottelujen ja vaalilupausten toteuttamisen jälkeen Syrizalle jääkin vain yksi pieni kohta asialistalle: mistä hankitaan rahaa?

Suomessa vasemman laidan puolueet Arhinmäki etunenässä vaativat lisää elvytystä. Taikasana kuulostaa hyvältä, kun unohtaa aktiivisesti, mitä se yleensä tarkoittaa: lisää velkaa.

Ikään kuin tähän mennessä ei olisi elvytetty: vuosikausia valtio on ottanut lisävelkaa 7–8 miljardia euroa vuodessa. Velka ylittää tänä vuonna sata miljardia, kun valtion budjetti on 54 miljardia euroa.

Arhinmäki juhli Kreikassa sisarpuolueensa voittoa.

Mikäli hän pääsisi juhlimaan Suomessakin, muutaman vuoden päästä asiat olisivat täällä kuin Kreikassa.

Arhinmäen mielestä Suomessa ei ole liian suurta julkista sektoria vaan liian pieni vientisektori. Eli niin kuin suuressa päivälehdessä todettiin: vatsa ei ole liian iso, vaan jalat liian heikot.

Mutta Suomessa ei näillä lupauksilla vaalivoittoa oteta. Täällä luotetaan pekkalan-koiviston-viinasen linjaan: tiukkaan talouteen.

Pelkkään säästöön ei kuitenkaan Suomessa ole varaa, koska talous pitää saada kasvuun. Se tarkoittaa velan ottamista, vaikka nykyistä vähemmän, mutta erityisesti tuottavuuden nostamista joka alalla ja investoimista teollisuuteen, vientiin, metsään ja puuenergiaan.