Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hintojen nousua vastaan tarvitaan täsmätoimia − tässä niistä kolme tärkeintä

    Tällä hetkellä inflaatio on 7,8 prosenttia ja sen huomaa kauppalaskussa, bensapumpulla ja sähkön hinnassa, Antti Lindtman kirjoittaa.

    Kovat hinnat näkyvät nyt ihmisten arjessa, kun inflaatio on kiihtynyt nopeinta tahtia liki 40 vuoteen. Tällä hetkellä inflaatio on 7,8 prosenttia ja sen huomaa kauppalaskussa, bensapumpulla ja sähkön hinnassa. Tutut elintarvikkeet maksavat euroja aikaisempaa enemmän.

    Tärkein syy inflaatioon on energian kallistuminen, mitä Venäjän aloittama brutaali hyökkäyssota on entisestään kiihdyttänyt. Monilla aloilla on myös komponenttipulaa ja samalla kysyntä on kasvanut nopeasti pandemian sulkutoimien jälkeen. Nyt energian ja raaka-aineiden hinnoista lähtenyt inflaatio nostaa kustannuksia muuallakin.

    Näyttää siltä, että tavallista korkeampi inflaatio voi kestää pidempään kuin aluksi arvioitiin. Yhtälö on haastava. Toisaalta tilannetta on helpotettava ja hintojen nousua tulee kompensoida heille, jotka siitä eniten kärsivät. Samaan aikaan pitäisi välttää itse ongelman pahentamista. Siksi laajat haulikolla ammutut veronkevennykset eivät saa ekonomistien tukea tässä tilanteessa.

    Nyt tarvitaankin täsmätoimia, jotka kohdistuvat sinne missä tarvetta on. Vaikka hintojen nousu näkyy sekä toimitusjohtajan että tarjoilijan arjessa, on selvää, että enemmän pulassa on tarjoilija.

    Toisekseen on oltava varma, että toimet näkyvät ihmisten kukkaroissa, eivätkä jää väliportaisiin.

    Kolmanneksi toimien on oltava sellaisia, jotka eivät pahenna inflaatiota.

    Hallitus on jo reagoinut hintojen nousuun tekemällä aikaistetun indeksikorotuksen sosiaaliturvaan ja parantamalla työmatkavähennystä. Eläkkeensaajille on tehty pieni veronkevennys.

    Tässä tilanteessa on selvää, että tarvitaan lisää toimia hintojen nousuun vastaamiseksi. Erityisesti lapsiperheiden, pitkää työmatkaa ajavien ja eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi.

    Tilannetta kannattaisi helpottaa kolmella tehokkaalla täsmätoimella: varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, matkakuluvähennyksen korottaminen ja ansiotuloverotuksen alentaminen pieni- ja keskituloisille, mukaan lukien eläkkeensaajat.

    Kohtuullisella noin 100-150 miljoonan satsauksella varhaiskasvatusmaksujen tulorajoja olisi mahdollista korottaa 30-40 prosenttia. Silloin keskipalkkaisissa kahden vanhemman perheissä päivähoitomaksut puolittuisivat tai painuisivat hyvin lähelle nollaa.

    Kustannukset olisivat hyvin kohtuulliset julkiselle taloudelle verrattuna esimerkiksi yleisiin veronkevennyksiin.

    Matkakuluvähennyksen nostaminen vaikuttaisi erityisesti heihin, jotka liikkuvat pitkiä välimatkoja. Nyt jo tehtyä matkakuluvähennystä tulisi jatkaa ensi vuoden ajan ja harkita sen nostamista 0,30 eurosta per kilometri 35 senttiin.

    Kolmas keino on ansiotuloverotuksen laskeminen pieni- ja keskituloisille. Tässä eläkkeensaajia ei saa unohtaa, vaan samat veronkevennykset on ulotettava myös työeläkkeensaajille.

    Nämä kolme täsmätoimea kohdistuisivat oikein tilanteessa, jossa hinnat nousevat rajummin kuin vuosikymmeniin. Osin hintojen nousu on kestettävä, sillä kyseessä on sodan aiheuttama tila. Nyt se kuitenkin kiristää osaa kotitalouksista kohtuuttomasti.

    Hintojen nousuun vastaaminen vaatikin hallitukselta huomiota. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä julkistaa elokuussa paketin toimista, joilla tilanteeseen vastataan. Syksyn budjettiriihestä on syytä odottaa tasapainoista ja oikeudenmukaista ratkaisua.

    Kirjoittaja on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.