Yhdysvallat tienristeyksessä

Mielipide

5.8.201602:00

Kolumni

Eero Heinäluoma

Yhdysvaltain presidentinvaaleista on tulossa ennennäkemätön taisto kahden hyvin erilaisen vaihtoehdon välillä. Ehdokkaiden erot eivät koskaan sodan jälkeen ole olleet näin suuret.

Demokraattien Hillary Clinton on ollut yli kaksi vuosikymmentä keskeisissä tehtävissä niin presidentin puolisona, senaattorina kuin Yhdysvaltain ulkoministerinäkin.

Clinton on ollut Yhdysvaltain poliittisen oikeiston vihan kohde taukoamatta aina siitä lähtien, kun hän presidentin puolisona 1993 johti Yhdysvaltain demokraattihallinnon ensimmäistä yritystä saada sairausvakuutus kaikille amerikkalaisille lompakon paksuuteen ja luottokorttien määrään katsomatta.

Republikaaniehdokas Donald Trump on menestynyt miljardööriyrittäjä ilman kokemusta julkisista tehtävistä. Hän on mullistanut politiikan pelisääntöjä häikäilemättömän päällekäyvällä kampanjallaan. Se riitti muiden republikaanivaihtoehtojen tuhoamiseen, mutta on kyseenalaista, riittääkö se presidentiksi valintaan. Yhä useampi nimittäin kysyy, onko Trump sovelias johtamaan maailman suurinta talous- ja sotilasmahtia.

Olin viime viikolla paikalla demokraattien puoluekokouksessa Philadelphiassa, Yhdysvaltain itsenäisyydenajan ensimmäisessä pääkaupungissa. Vaikuttava kokous kaikkiaan.

Demokraatit hyväksyivät vaaleihin ohjelman, jossa oli paljon pohjoismaisia ratkaisuja. Koulutuksen maksuttomuuden edistäminen, päivähoito-oikeus kaikkein pienimmille, oikeus vanhempainvapaaseen ja iso infrastruktuuriohjelma Yhdysvaltain liikenneverkon parantamiseksi ovat nyt demokraattien yhteisiä tavoitteita.

Puoluekokous oli menestys: vaikean alun jälkeen demokraatit päätyivät hyvinkin yhtenäisesti Clintonin taakse. Kokouksen hallitseva teema oli Trumpin voittokulun pysäyttäminen.

Trumpin vihaa lietsova kampanjointi, Yhdysvaltain kääntäminen muureja rakentavaksi, kansainvälisen vastuunsa unohtavaksi maaksi saivat huutia kaikissa puoluekokouksen puheenvuoroissa.

Demokraattien puoluekokousviesti käänsi yleistä mielipidettä vahvasti Clintonin suuntaan. Puoluekokouksen jälkeisissä mielipidemittauksissa siirtymä Clintonin hyväksi on ollut lähes kymmenen prosentin luokkaa.

Demokraattien puoluekokouksen jälkeen ehdokas Trumpin kampanja on puolestaan ajautunut pahoihin vaikeuksiin. Yhä useampi republikaani on julkisesti arvostellut omaa ehdokastaan; osa on jopa ilmoittautunut Clintonin tueksi. Ilman korjausliikettä Trumpin kampanja lähestyy sulamispistettä.

Juuri nyt näyttää siltä, että voitto karkaa Trumpin käsistä. Mutta hävitessäänkin hän jättää jäljen paitsi Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan myös kansainvälisesti.

Trump on lausunnoillaan asettanut kyseenalaiseksi Naton keskeiset toimintaperiaatteet. Hänen mukaansa Yhdysvallat auttaa vain niitä maita, jotka ovat täyttäneet velvoitteensa Yhdysvaltoja kohtaan. Mitä nuo velvoitteet olisivat, on jäänyt täsmentämättä.

Naton uskottavuuteen republikaaniehdokkaan ja hänen kannattajiensa lausunnot jättävät ison lommon. Kuuluisat Naton turvatakuut olisivatkin aina erikseen arvioitavat. Näinhän moni on koko ajan odottanut tai pelännyt olevan.

Sellainenkin ihme nyt nähtiin, että Naton pääsihteeri – pienestä jäsenvaltiosta Norjasta valittu Jens Stoltenberg – riensi oikomaan Yhdysvaltain presidenttiehdokkaan lausuntoja. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut.

Yhdysvaltain äänestäjät ovat nyt tienhaarassa; tekemässä valintaa, jolla on laajat seuraukset niin maalle itselleen kuin koko maailmalle. Iltarukouksissa tänä syksynä moni taitaa toivoa Hillary Clintonin voittoa.