Punamulta-akselia rasvataan taas
Sipilän ja Rinteen keskustelua kannattaa nyt seurata. Myös kokoomuksessa.27.4.201802:00
Pääministeri Juha Sipilän hallitus (kesk.) on ajautunut yllättävän nopeasti syviin ongelmiin. Syykään ei ole perinteinen. Taustalla on politiikan murros, joka koettelee vanhaa puoluerakennetta nyt rajusti.
Jo pelkästään hallitusenemmistön rakentaminen perussuomalaisista lohjenneen pikapuolueen varaan on osoitus poliittisen järjestelmän murroksesta.
Nyt sinisestä ryhmästä kokoomukseen loikanneen Kaj Turusen teko horjuttaa hallituksen yhteishenkeä ja vaarantaa käytännössä muutenkin hiuskarvan varaan joutuneet maakunta- ja sote-uudistukset.
Vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmä kasvoi yhdellä, puheenjohtaja Petteri Orpon ongelmia loikka saattaa vain pahentaa. Siniset ovat raivoissaan siitä, miksi Orpo ei hallituskumppanilleen loikasta etukäteen kertonut.
Ymmärrettävästi.
Itse asiassa kokoomus pärjäisi nykytilanteessa paremmin ilman Turusta. Jos hallitus menettää nyt toimintakykynsä, kokoomus on yllättävänkin haavoittuvainen. Demarit ovat menneet gallupeissa sen ohi ja Hjallis Harkimon ero ja oman poliittisen liikkeen touhuaminen kouraisee erityisesti kokoomuksen rivejä.
Ennestäänkin Orpolla on kaitsettavanaan maakuntauudistuksen ja soten koplaukseen erittäin skeptisesti suhtautuvia kansanedustajia. Juuri julkaistussa kirjassaan Elina Lepomäki tylytti tiukasti oman puolueensa johtoa päättämättömyydestä ja pelisilmän puutteesta.
Samalla Lepomäki antoi huomattavan myönteisiä arvioita pääministeri Sipilästä sekä keskustaa edustavasta liikenneministeri Anne Berneristä. Ennestään Orpolla on ikeenään koko kansan pormestarin ottein esiintyvä puoluetoveri Jan Vapaavuori.
Jos hallitus menettää otteensa, kokoomuksella on paljon hävittävää. Sen pitkäaikainen haave terveydenhoidon valinnanvapaudesta kaatuisi samalla.
Vuosiksi.
Keskustassakin moni olisi valmis hautaamaan hankkeen salamannopeasti, jos Sipilä vain antaisi siihen luvan.
Keskustan oma murrosmies, ikiliikkuja Paavo Väyrynen, osoitti tässä asiassa tilannetajua. Irtisanouduttuaan suurieleisesti keskustasta ja sen kunniapuheenjohtajuudesta Väyrynen totesi tekevänsä paluun eduskuntaan sotea kaatamaan.
Keskustassa ja muissakin ryhmissä Väyrysen touhuihin ollaan lopen kyllästyneitä, mutta Sipilän kannalta hänen päästämisensä riippumattomien toimijoiden yhä kasvavaan joukkoon on ongelmallista.
Sipilän pelisilmä on nyt muutenkin koetuksella. Pääministeri joutuu jo kysymään oppositiosta tukijoita hallituksensa hankkeille. Ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit ovat luontevimpia lähestyttäviä, mutta olennaista on seurata Sipilän ja demarijohtaja Antti Rinteen keskustelua, nyt ja myöhemmin.
Rinne on toivonut hallituksen hoitavan soten muokattuna loppuun tällä hallituskaudella (MT 9.4.). Maakuntauudistusta SDP ei rakasta, mutta saattaisi siihen taipua. Myös vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto olisi valmis maakuntauudistukseen, mutta vastustaa jyrkästi soten valinnanvapautta (MT 5.4.).
Tilanteesta on tulossa Orpon kokoomuksen tavoitteiden kannalta hankala. Eduskuntavaaleihin ja seuraavaan hallitusohjelmaan on vielä aikaa, mutta asetelma alkaa hahmottua. Keskustan ja demarien punamulta-akselia rasvataan taas.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
