Rovaniemeläislehti valloittaa maailmaa kaava kerrallaan

Mielipide

16.9.201714:05

Kolumni

Heli Virtanen

Tuula Hepola suunnittelee kaikki Ottobressä julkaistavat kaavat, mutta päätoimittajana hän vastaa paljosta muustakin. Kuva: Antti Raatikainen

Ottobren painos on 165 000 kappaletta, joista suurin osa menee ulkomaille. Kuva: Kari Salonen

Kun Tuula Hepola perusti lastenvaatteiden kaavoja julkaisevan lehden, yksi asia oli alusta asti selvä: "Suomen väestöpohja on tavattoman ohut tämäntyyppiselle lehdelle."

Niinpä jo ensimmäinen, vuoden 2000 alussa ilmestynyt Ottobre-lehden numero tehtiin kolmella eri kielellä: suomeksi, saksaksi ja hollanniksi.

Kielivalintojen taustalla oli, että Saksassa ja Alankomaissa on perinteisesti ollut samantyyppisiä lehtiä. Lisäksi Hepolan yrityksellä oli ennestään kontakteja kyseisiin maihin.

"Burda-lehti on ilmestynyt Saksassa ties kuinka pitkään. Keski-Euroopassa kaavalehti malleineen ja ompeluohjeineen oli tuttu konsepti", Hepola kertoo.

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ompeluharrastajat yleensä selaavat kangaskaupoissa katalogeja ja valitsevat niistä, minkä yksittäisen kaavan haluavat hankkia itselleen.

Sittemmin Ottobre-lehti on entisestään kansainvälistynyt. Vuoden 2002 lopussa lehteä alettiin kääntää ruotsiksi ja vuoden 2003 alussa englanniksi. Vuonna 2013 kielivalikoima laajeni ranskaan ja venäjään ja vuotta myöhemmin vielä espanjaan.

Nyt lehteä voi lukea kahdeksalla eri kielellä.

Hepola pitää kielivalintoja hyvinä.

"Esimerkiksi Ranska on varsin mukava markkina. Siellä on perinteistä käsityöläiskulttuuria. Tietenkin käsitys oikeanlaisesta pukeutumisesta tiettyyn tilanteeseen voi olla perin erilainen kuin Suomessa."

Hepola kertoo matkustaneensa joskus Pariisin muotimessujen aikaan raitiovaunulla kaupungilla ja katselleensa pieniä koululaisia ihastuneena: "Kaikilla tytöillä oli hyvin leikatut mekkotakit ja niiden alla somat sukkahousut."

Suomessa lasten pukeutumisessa pyritään ennen muuta käytännöllisyyteen. Sen ei tarvitse sulkea esteettisyyttä kokonaan pois, mutta yleisilme rovaniemeläisessä leikkipuistossa on varsin erilainen kuin pariisilaisessa raitiovaunussa.

Ottobren sivuilla näkyy usein isokuvioisia trikookankaita.

"Espanjalainen äiti kirjoitti meille muutama vuosi sitten, että sellaisia materiaaleja voisi käyttää korkeintaan yöasuissa", Hepola nauraa.

"On hauskaa huomata, että rento skandinaavinen pukeutumistyyli on hiljalleen levinnyt myös konservatiivisempiin maihin."

Tuula Hepola on paitsi päätoimittaja myös lehteä kustantavan Studio Tuumat Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi hän suunnittelee jokaisen lehteen päätyvän vaatemallin.

Hepolan mukaan monilla on kädentaitoalan yrityksistä kuva, että niiden toiminta on pientä näpertelyä. Vaikka kaikki alkoi ompeluharrastuksesta ja Hepola on koulutukseltaan vaatetussuunnittelija, nykyinen työnkuva on suurelta osin kaukana siitä.

"Lehden tuottaminen on bisnestä, ja se on aika raadollista hommaa, jossa tylyt markkinatalouden lait pätevät. Jokaisen lehden täytyy lunastaa paikkansa."

Ottobren toimituksessa suunnitellaan vaatemallit, sarjotaan kaavat, ommellaan kuvausvaatteet, kuvataan lapsimallit, taitetaan kuvat ja ohjeet lehteen, käännetään lehdet eri kielille, oikoluetaan eri kieliversiot, lähetetään lehdet painoon ja postitetaan ne lopulta eri puolille maailmaa. Puhumattakaan kaikesta näkymättömiin jäävästä työstä.

Suuri osa lehden väestä tekee etätöitä muilla paikkakunnilla kuin Rovaniemellä. Esimerkiksi ompelijoita tarvitaan aina ennen kuvauksia, muuten he paiskivat hommia omissa yrityksissään.

Studio Tuumat työllistää parikymmentä henkilöä, joiden työpanos on 7–9 henkilötyövuotta.

Entä mistä suunnittelija ammentaa malleihinsa ideoita vuodesta toiseen?

"Pohjoisen kaupungin kasvatteina täällä eletään luonnon keskellä."

Talvisin Tuula Hepolan matka töihin taittuu joen varressa kulkevaa tietä pitkin potkukelkalla. Hänen mukaansa se ei voi olla näkymättä lopputuloksessa. Tiettyä pohjoista eksotiikkaa livahtaa mukaan väkisinkin.

Tietysti myös vaatetusalan seuraaminen on suunnittelutyön edellytys.

"Lehteä tehdään niin, että kuunnellaan ja kunnioitetaan asiakasta. Ompeluharrastajien keskustelupalstoja en ehdi seuraamaan, mutta kaikki toimitukseen tuleva palaute luetaan ja siihen vastataan."

Hepola muistuttaa, että lehti on sen tyyppinen, että lukijat tallettavat sen kirjahyllyihinsä. Niinpä viisi vuotta sitten julkaistuja kaavoja ei haluta julkaista uudestaan – sitä paitsi vaatemuotikin ehtii muuttua välissä.

"Housuissa on aina kaksi lahjetta, joten tiettyjä perusrakenteita ei voi keksiä uudelleen. Jokainen mallisto suunnitellaan kuitenkin uusista kankaista, ja kaavoitukseen pyritään ujuttamaan aina jotain uutta ideaa."

Jotain Ottobre selvästi tekee oikein, sen paljastaa lukijamäärä.

Noin 165 000 kappaleen painoksesta valtaosa menee Eurooppaan ja etenkin saksan- ja ranskankieliselle alueelle.

Luetaan lehteä paljon muuallakin. Tuula Hepolan aviomies, kustannusjohtaja Matti Hepola kertoo, että isoja asiakkaita – lehtijakeluyhtiöitä ja tukkuliikkeitä – on 30 maasta. Kuluttaja-asiakkaille lehteä postitetaan peräti 140 maahan.

"Verkkokaupan ja jakelulogistiikan kehittyminen on ollut tälle yritykselle hyvä juttu. Kymmenkunta kuljetusyritystä toimittaa pakettejamme eri puolille maailmaa", Matti Hepola toteaa.

Ottobre-lehdessä erityistä on myös se, että se tekee tilinsä vuositilauksilla ja irtonumeromyynnillä. Mainostajia ei käytännössä ole.

"Kyllähän jonkun vaippavalmistajan varmaan saisi mainostajaksi, mutta me ollaan ajateltu, että lehti halutaan pitää näin", Tuula Hepola sanoo.

Juttu on julkaistu syyskuun Kantrissa.

Lue myös toimittajan kommentti: Kankaan kotimaisuudella ei ole väliä