Kun Tiehallinto kielsi opastekyltin, on maskottipupu Heka opastanut autoilijoita moottoritien ylikulkusillalla.
ILMIÖ MOOTTORITIEN VARJOSSA
Kasvihuoneilmiö satsaa myös erilaisiin kulttuurielämyksiin. Myynnissä on mittava ja tarkoin valittu valikoima kirjallisuutta, elokuvia ja musiikkia.
Tavaratalo hämmentää myös ulkoisella olemuksellaan.
Tavaratalossa järjestetään myös kansalaiskeskusteluja sekä taidenäyttelyjä.Elämystavaratalo Kasvihuoneilmiö ei suostunut hiipumaan jäätyään Turun uuden moottoritien katveeseen. Reilun tuhannen neliön ihmemaa kätkee sisäänsä monenmoista tavaraa ja tarinaa.
Vanhan ykköstien varrella Nummi-Pusulassa sijaitseva rekanpesuhallin ja kasvihuoneen yhdistelmä on hämmentävä kokemus kokeneellekin reissaajalle.
Ensin tulijaa tervehtivät katossa roikkuvat jättimäiset kristallikruunut. Sitten nenään käy tuoreen munkin ja kahvin tuoksu. Mitä peremmälle sisälle kävelee, sitä hulppeampi määrä erilaista tavaraa osuu silmiin.
Mitä tahansa rompetta ei kuitenkaan kasvihuoneella myydä, vaan tuotteiden valikoimiseen uhrataan paljon aikaa ja vaivaa.
”Lähden siitä, että jokaisella esineellä täytyy olla ’sielu’. Jos ostan tukkurilta vaikkapa nallekarhuja, tarjolla on satoja eri malleja. Yritän etsiä niistä sellaisen, jossa on sitä jotain”, Kasvihuoneilmiön omistaja Elisa Palonen sanoo.
Kaikki on kaupan
Kasvihuoneilmiössä on yli 5 000 myyntiartikkelia. Tavaranpaljouden lisäksi diversiokauppa pyrkii tarjoamaan asiakkailleen omaperäisiä elämyksiä ja löytämisen riemua.
”Eräs työntekijämme tokaisi kerran asiakkaalle, että tulehan kertomaan jos löydät meiltä jotain tavallista. Eipä tullut.”
”Valikoimiimme ei kuulu esimerkiksi Muumi-tuotteita, koska ne ovat kärsineet valtavan inflaation Suomessa. Tuntuu siltä, että Muumeja mainostetaan jokaisella tienvarsipaikalla”, Palonen harmittelee.
Palonen hankkii tuotteet tukkureilta ympäri maailmaa. Aiemmin hän kiersi itse ostomatkoilla, mutta nykyisin tukkukauppa käydään internetissä.
”Olen nähnyt elämäni aikana niin paljon tavaraa, että tiedän jo netissä olevasta postimerkin kokoisesta kuvasta, että kannattaako tuotetta ostaa vai ei. Toisinaan soitan myyjälle ja pyydän kuvailemaan tarkemmin tuotetta.”
Kaikki liikkeessä oleva tavara on myytävänä. Vaihtuvuus on suurta ja järjestys elää koko ajan.
”Täällä on jatkuva hallittu kaaos päällä. Erilaista tavaraa on valtavasti, ja se on yritettävä pitää jonkinlaisessa järjestyksessä. Meillä se on vaikeampaa kuin perinteisessä kaupassa, jossa tuotteet voi latoa riviin kuin hautakivet.”
”Meillä asiakas voi viedä rivin kaappeja mennessään tai ostaa kahvilan pöydän. Toisinaan joudumme odottamaan, että asiakkaat syövät loppuun, jotta ruokapöytä voidaan kuljettaa pois.”
Kaikki alkoi lumpuista
Palonen viihtyy tavaroiden ja ihmisten parissa. Hän tekee töitä joka päivä. Lomista häneltä on turha kysellä. ”Jos olen kaksi päivää poissa myymälästä, huomaan heti rappion merkit”, Palonen nauraa.
Taiteellisuudesta on hyötyä tehtäessä persoonallisia hankintoja. Sisäisen taitelijansa Palonen löysi jo pienenä varttuessaan Multialla Keski-Suomen perukoilla. Hän lähti taideopintoihin Helsinkiin 16-vuotiaana.
Palonen perehtyi erityisesti tekstiileihin ja niiden kierrättämiseen. Hän oppi tietämään tarkoin, miltä vuodelta pienikin kangaspala ja nappi ovat peräisin. Muutaman vuoden ajan hän kävi opettamassa lumppujen kierrätystä kierrätyskeskusten työntekijöille.
Kun kirpputoritoiminta yleistyi 90-luvun alun lama-Suomessa, Palonen perusti kirpputoriliikkeen Turkuun. Viiden Turun vuoden jälkeen hän hankki vanhan rekanpesuhallin, jonka kylkeen nousi iso oikea kasvihuone, jossa Palonen alkoi myydä persoonallista sisustustavaraa ja antiikkia. Kasvihuoneilmiö on toiminut Nummi-Pusulassa pian 13 vuotta.
Suomen aidoin kanikonttori
Kesäisenä maanantaina Kasvihuoneilmiön parkkipaikalla seisoo parisenkymmentä autoa.
Myymälän uumenissa nuoripari mittailee klassikkohuonekalujen jäljitelmiä. Keski-ikäiset könsikkäät tonkivat armeijatavaraa ja lapset penkovat loputonta nallemerta.
Yksi paikan vetonauloista on Valkosen Jussi, aito Belgian jättikani, joka asuu aidossa kanikonttorissa myymälän puutarhapuolella.
Ison maatiaiskissan kokoisen kanin häkki on sisustettu vanhan konttorin tyylisesti. Jopa vanhanaikainen puhelin ja kirjoituskone löytyvät pöydältä.
Kaiken kukkuraksi Jussilla on edessään iso salaattiannos, jolle lämpenisivät Espan puiston hienostorouvatkin.
Palonen avaa häkin oven ja nappaa Jussin syliinsä. Puuterinvalkoinen ristiturpa vihmoo hiljakseen ja kanimaisen arka katse suuntautuu vieraaseen.
Kolme vuotta sitten Palonen sairastui syöpään. Pitkälliset sytostaatti- ja sädehoidot kuitenkin tehosivat ja hän tervehtyi.
Pitkän sairausloman aikana yrityksen talous ehti ajautua pahoin retuperälle ja Kasvihuoneilmiölle povattiin loppua. Palonen ei edes harkinnut luovuttamista. Monien yllätykseksi hän luotsasi yrityksensä jaloilleen.
Yrittämisen usko koetuksella
Viime vuoden alussa avattu Helsingistä Turkuun kulkeva moottoritie hiljensi vanhan ykköstien liikenteen lähes täysin. Suurimmalle osalle seudun yrityksistä kaikuivat kuolinkellot, koska taukoamaton autovirta siirtyi uudelle tielle.
Palonen anoi jo vuoden 2008 alussa opastetta kilometrin päästä kulkevan moottoritien varteen.
Tiehallinto (1.1.2010 Liikennevirasto) teki asiassa kielteisen päätöksen, vaikka eri tahoilla Kasvihuoneilmiö on todettu seutukunnan merkittäväksi nähtävyydeksi.
Tiehallinto perusteli päätöstä turvallisuussyillä. Palosen mielestä liikenne vaarantuu enemmän sen vuoksi, kun ihmiset soittelevat tien päältä löytääkseen perille.
Toisena hylkyperusteena oli se, että jos Kasvihuoneilmiö saa kyltin, sellainen pitäisi antaa monelle muullekin yrittäjälle.
”Tiehallinnon herrat olisivat voineet tulla toteamaan, että ympärillä on vain kilometritolkulla suota eikä yhtäkään yritystä. Sijaitsemme niin syrjässä, että lähimmät työntekijämme asuvat 30 kilometrin päässä”, Palonen kuittaa.
Taistellen loppuun asti
Sisuuntuneena päätöksestä Palonen aloitti kampanjan ja sai taakseen vahvan tukijoukon. Kasvihuoneilmiön kansalaisadressiin kertyi 22 000 nimeä. Yksi allekirjoittajista oli paikan kanta-asiakkaisiin lukeutuva ex-pääministeri Matti Vanhanen.
”Meidän kansalaisadressi oli ainoa, johon Vanhanen raapusti nimensä pääministerikautenaan”, Palonen huomauttaa.
Hyvässä uskossa Palonen lähestyi liikenneministeri Anu Vehviläistä ajatellen häntä adressin vastaanottajaksi. Myöhemmässä kirjeessään Vehviläinen kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta adressia vedoten kesken olevaan hallinto-oikeusprosessiin.
Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa päätöksensä tänä syksynä. Jos se on kielteinen, Palonen vie asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hän aikoo taistella loppuun saakka.
”Miten voisin antaa periksi, kun minulla on 22 000 ihmistä takana. Minulta kysytään jatkuvasti, oliko adressista hyötyä. Tuntisin itseni petturiksi, jos luovuttaisin.”
Palonen on menettämässä lopullisesti uskonsa virkamieskoneistoon. Hänen mukaansa se tekee kaikkensa vaikeuttaakseen pienyrittäjän elämää.
”Suolletaan paperia paperin perään ilman, että tultaisiin paikan päälle katsomaan mistä koko hommassa on kyse. Kenen etu on, että yhden kyltin saamiseksi poltetaan valtava määrä rahaa.”
Palonen kokee taistelevansa kaikkien maaseudun yrittäjien puolesta. Viime vuonna Tiehallinto määräsi monet yrittäjät poistamaan tienvarsimainokset, mutta sittemmin perui poistomääräyksen. Viime vuonna kylttien lupakäytäntöä pohtimaan perustettiin työryhmä.
”Tienvarret ovat täynnä Teboilin ja ABC:n mainoksia, mutta annas olla, jos pitäisi mainostaa hernettä ja mansikkaa. Lähistöllä asuva nainen myi kasvattamiaan perennoja, mutta asiakkaat kaikkosivat, kun hänen piti poistaa kylttipahanen tienposkesta. Näin ne herrat tasapäistävät asioita”, Palonen tuhahtaa.
Jänikset kampanjan maskotteina
Kun opastekylttiä ei herunut, Kasvihuoneilmiön oma maskottijänis Heka on vilkutellut moottoritietä ajaville ajo-ohjeita Sammatin liittymässä.
Valkoinen jättipupu on esiintynyt Kymmenen Uutisen loppukevennyksessä, ja pupun tähdittämät videot ovat keränneet YouTube -videosivulla kymmeniä tuhansia kävijöitä.
Eräällä videolla Heka ampui leikkisingolla luvaten puolustaa pesäänsä viimeiseen saakka, ja sekös suututti Tiehallinnon.
”Tiehallinnon turvapäällikkö soitti ja vaati rikosilmoituksella uhaten videon poistamista. Mihinkään muihin lähestymisyrityksiin he eivät ole reagoineet kuin valkoiseen jänikseen. Tämä on meidän tapamme herättää huomiota”, Palonen myhäilee.
Moottoritiestä huolimatta Kasvihuoneilmiön kävijämäärät eivät ole laskeneet, vaan asiakkaita on enemmän kuin vuosikausiin. Syynä on Palosen mukaan kylttikiistan nostama julkisuus.
Palonen aikoo kehittää kaupastaan myös monipuolisen ja kaikille avoimen kohtaamispaikan. Tavaratalossa on jo järjestään kansalaisfoorumeita ja näyttelyjä.
Esillä oleva Tie-valokuvanäyttely kertoo moottoritien synnystä vaihe vaiheelta. Ironista kyllä Palosen ideoima valokuvanäyttely tilattiin kuvaajilta myös Tiehallinnon järjestämään moottoritien avajaistilaisuuteen.
TEKSTI: Jouni Hirn
KUVAT: Antti Raatikainen
Nummi-Pusulassa
www.kasvihuoneilmio.fi
Elämyksiä poikkeaville
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
