Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Huimapäiden talkootyömaalla ei päätä pakota – katso videolta, millaiset maisemat 25 metrin korkeudesta avautuvat

    Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdelle nousee näkötorni talkoovoimin. Rakennustyötä edelsi kolmen vuoden huolellinen suunnittelu.
    Pohjaslahden Palellusvuorelta on huimat näkymät.
    Pohjaslahden Palellusvuorelta on huimat näkymät. Kuva: Rami Marjamäki

    Pohjois-Pirkanmaalla sijaitsevassa Pohjaslahden kylässä rakennetaan täyttä häkää 25-metristä näkötornia. Koko projekti toteutetaan kyläläisten yhteisponnistuksena talkoovoimin.

    ”Nämä Palellusvuorella sijaitsevat maat omistava Janne Peltola heitti aikanaan, että tänne mäen päällehän sopisi hyvin näkötorni. Se oli vuosi 2016, kun tästä ensi kerran puhuttiin kylillä ja siitä se ajatus sitten otti kipinää”, ravintolayrittäjä Simo Salmi kertoo.

    Keskustelu käytiin Salmen omistamassa paikallisessa ravintolassa, keskellä kolmensadan asukkaan Pohjaslahden pientä taajamaa.

    Rakennusvaiheessa tarvitaan vielä tukivaijereita.
    Rakennusvaiheessa tarvitaan vielä tukivaijereita. Kuva: Rami Marjamäki

    Sana tornisuunnitelmista kiiri nopeasti pienessä paikallisyhteisössä. Perustettiin näkötornitoimikunta, jonka johtajaksi valittiin maa-alueen omistava Peltola.

    Pohjaslahden kyläyhdistys Puhuri aktivoitui hankkeessa varhaisessa vaiheessa. Puhuri järjesti suunnittelukilpailun siitä, minkä mallinen torni kylälle halutaan.

    ”Kun Mänttä-Vilppula on taidekaupunki, niin taiteellisuus näkyi myös suunnittelutyössä. Leo Lindénin suunnitelma voitti kilpailun”, Salmi kertoo.

    Ideana oli alkuun seinitetty torni. Se ei kuitenkaan toteutunut, vaan päädyttiin avonaiseen torniin.

    ”Seinitetty torni on rakennusteknisesti huomattavasti avonaista haastavampi”, Salmi sanoo.

    Näkötornin kantavat rakenteet ovat terästä, mutta myös kestopuuta käytetään paljon.
    Näkötornin kantavat rakenteet ovat terästä, mutta myös kestopuuta käytetään paljon. Kuva: Rami Marjamäki

    Kilpailusta käynnistyi kolmivuotinen suunnitteluvaihe, jota veti Tornin pääsuunnittelija, rakennusinsinööri Arto Björkvist.

    ”Aluksi oli puhetta puurunkoisesta tornista. Päädyimme kuitenkin ratkaisuun, jossa tornin kantavat rakenteet on tehty teräksestä. Lisäksi tornia on rakennettu kyllästetystä puusta”, Björkvist kertoo.

    ”Pääideana tässä on ollut, ettei torni olisi kauhean sokkeloinen, ja että se olisi nimensä mukaisesti näkötorni – että sieltä näkee kauas.”

    Näkötorni rakentuu kahdeksasta päällekkäisestä perustasosta sekä ylimmästä tasosta, jossa on näköalatasanne. Tarvittavia materiaaleja kilpailutettiin ja osa saatiin lahjoituksina. Torniin käytetään yhteensä noin 3 000 metriä puutavaraa.

    ”Tuhat metriä puuta menee pelkästään kaiteisiin. Lisäksi ovat kaikki tasot ja portaat. Tämä on järeä projekti”, Björkvist esittelee.

    Näkötornin on tarkoitus valmistua vielä tämän syksyn aikana.
    Näkötornin on tarkoitus valmistua vielä tämän syksyn aikana. Kuva: Rami Marjamäki

    Näkötornin rakentamiseen saadaan avustusta Pirkanmaan ely-keskukselta. ”Myös lahjoitusrahoja on kertynyt, ja toivottavasti niitä saisi vielä lisääkin. Hankkeen kokonaisarvo on satatuhatta euroa, joka olisi ilman vapaaehtoistyötä toteutunut kustannus. Talkoilla kustannukset painetaan 50 000–60 000 euroon”, Salmi avaa.

    Varsinainen rakentamistyö alkoi viime keväänä. Palellusvuoren laelle hakattiin aukea, jonne tuotiin soraa. Sinne rakennettiin myös kilometrin mittainen tie. Vakinaisten asukkaiden lisäksi talkoissa mukana on ollut kesäasukkaita.

    Näkötorni valmistuu kuluvan syksyn aikana. ”Kokonaisuudessaan tähän on käytetty jo tuhansia työtunteja. Itsellä tunteja on vyön alla tässä hommassa jo yli 900”, Salmi toteaa.

    Talkoolainen Matti Lampinen pitää hanketta hyvänä kylän yhteishengelle. ”On tämä ehdottomasti sellainen koko yhteisön hanke, jossa puhalletaan yhteen hiileen.”