Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Italialainen ooppera käy iholle

    Italialaisen oopperaperinteen traaginen loppu voi toteutua nyt ihan oikeassa elämässä.

    Italian poliittinen tilanne on jo vuosikymmeniä ollut suurta teatteria, jossa tragedia ja komedia vuorottelevat sähäkästi. Euroopan unionin suuren jäsenmaan touhua on seurattu myös muualla huolestuneena, mutta tähän asti Italian kykyyn hoitaa asiansa on uskottu. Nyt usko on koetuksella. Italialainen ooppera alkaa käydä vaaralliseksi myös meille muille.

    Koomikko Bebbe Grillon ympärille syntynyt Viiden tähden liike on viidessä vuodessa noussut Italian merkittävämmäksi poliittiseksi liikkeeksi. Puolue se ei sanan perinteisessä merkityksessä ole. On myös turha kuvitelma, että Grillo olisi aiemmasta ammatistaan huolimatta millään tavalla hauska.

    Grillo on noussut kovasanaiseksi ja armottomaksi Italian eliitin arvostelijaksi. Hän on saanut liikkeeseensä mukaan huomattavan määrän nuorta älymystöä, sekä oikealta että vasemmalta.

    Alun perin Grillo kieltäytyi tekemästä yhteistyötä kenenkään muun poliittisen puolueen kanssa. Hän kieltäytyi usein myös puhumasta Berlusconin omistamalle televisiolle tai antamasta haastattelua paikalliselle yleisradioyhtiölle RAI:lle. Myös italialaisiin lehtiin hän suhtautui pidättyvästi.

    Grillo puhui kannattajilleen verkossa ja käytti muutenkin hyväkseen internet-sukupolven suosimia välineitä.

    Perinteistä ideologiaa puolueella ei ole. Yhteistä kannattajille on, että heitä harmittaa. Samalla he ovat myös aktiivisia ja ajavat muutosta. He haluavat muuttaa maan tehottoman poliittisen järjestelmän, tehottoman julkisen palvelutuotannon, suunnattoman kankean byrokratian ja lamaannuttavan korruption, joka muodostaa tulpan erityisesti nuorten uralla etenemiselle.

    Grillon ajoista puolue on nyt muuttunut. Se haluaa tuoreimman vaalivoittonsa jälkeen hallitusvastuuseen ja liittoutuu nykyisen puoluejohtajan Luigi Di Maion johdolla oikeistolaisen Pohjoisen liiton kanssa.

    Kuvaavaa Italian poliittiselle tilanteelle on, että maahanmuuttoon kriittisesti suuntautuva ja yritysten etua ajava Matteo Salvinin johtama Liga on nyt valmis yhteistyöhön tasaveroa, perustuloa ja eurokriittisyyttä viljelevän Viiden tähden liikkeen kanssa.

    Vaikka lopputulos tästä olisikin huomattavasti ennakkoarvioita maltillisempi, tälle näytelmälle kannattaa uhrata huomiota. Maan oopperaperinteessä esitykset päättyvät lähes poikkeuksetta suureen tragediaan. Sellainen vaara on nyt käsillä, ihan oikeassa elämässä.

    Italia on suuri kansantalous, jossa julkinen sektori on vahvasti velkainen. Se ei kestäisi euroeroa eikä oikeastaan edes puhetta siitä. Myöskään EU ei kestäisi sitä. Pelkästään Italiassa heränneet puheet Venäjän vastaisten sanktioiden lopettamisesta ovat jo itsessään riittävän hankalia Brysselille.

    Italialainen näytelmä saattaa saada myös toisintoja, kun ihmiset muuallakin turhautuvat politiikan hidasliikkeisyyteen. Hjallis Harkimon ja Mikael Jungnerin nettiliike on askel tähän suuntaan.

    Uusi poliittinen ooppera on syntynyt. Se käy iholle kaikkialla. Perinteiset puolueet joutuvat ottamaan sen tosissaan. Vaikka kokonaisuus hiipuisi aikanaan omaan mahdottomuuteensa, jotkut aariat jäävät elämään.