
Lukijalta: Metsiin tarvitaan enemmän suurpetoja ja vähemmän sorkkaeläimiä
Tavoitteena tuntuu olevan kaikkien susien, ilvesten ja karhujen tappaminen pois, jotta hirvet voivat tuhota metsät, kirjoittaa Matti Mäkelä. ”Minulle hirvi taimikossa on samassa asemassa, kuin rotta viljalaarissa.”Hirvien hyysääminen Uudellamaalla ihmetyttää. Olen ollut metsänomistajana noin 25 vuotta. Omistan aika monta taimikkovaiheessa olevaa metsälohkoa, joissa hirvet aiheuttavat taimikkovaurioita.
Minulle hirvi taimikossa on samassa asemassa, kuin rotta viljalaarissa.
Minulla ei ole aikomustakaan kasvattaa hirvenlihaa vaan puita. Sen vuoksi olen kieltänyt metsästysalueiden vuokrasopimuksissa kaikkien suurpetojen – karhu, susi, ilves, ahma ja kultasakaali – metsästyksen ja sallinut vain hirvieläinten metsästyksen korvausta vastaan.
Mielestäni Uudenmaan hirvikannaksi riittäisi hyvin enintään 2 kantturaa tuhannella hehtaarilla. Tällä hetkellä niitä on liikaa, jos hyvänlaatuista mänty- ja koivutukkia ja jaloja lehtipuita halutaan myös tulevaisuudessa.
Nyt tuntuu olevan tavoitteena tappaa sudet, ilvekset ja karhut pois, jotta hirvet voivat tuhota metsät. Perusteluna metsästykselle tuntuu olevan petojen liioiteltu vaarallisuus. Ainakin uutisten perusteella vaarallisempia ovat ihmiset ja koirat.
Jos susia aletaan metsästää urakalla, laitan metsästyssopimukset katkolle.
Suurpetojen metsästystä en hyväksy. Suomessa on vain 350–400 sutta. Vertailun vuoksi pelkästään Pohjois-Espanjassa 2000–2500 ja Vancouverin saarella noin 350 sutta, vaikka saaren pinta-ala on alle kymmenesosa Suomen pinta-alasta.
Suomeen mahtuisi hyvin noin 3 000 sutta jaettuna tasaisesti poronhoitoalue mukaan lukien. En ole ymmärtänyt sitä, miksi Lapissa saa tappaa kaikki suurpedot järjestään, vaikka porojen ylilaidunnus on tuhonnut pääosan alueen jäkäliköistä.
Jos susia aletaan metsästää urakalla, laitan metsästyssopimukset katkolle ja uudestaan parempaan hinnoitteluun ja neuvoteltaviksi. Saksassa metsästäjät maksavat metsästysalueista vuodessa viisi euroa hehtaarilta ja vastaavat myös riistan maanomistajille aiheuttamista vahingoista. Sama malli sopisi myös Suomeen, jolloin valtiota ei tarvita välissä sotkemassa.
Jos kaikkia suurpetoja aletaan metsästää, katkaisen kaikki metsästyssopimukset maillani. Petojen kannanhoito kun tuntuu olevan lähinnä poliitikkojen omaa kannanhoitoa.
Matti Mäkelä
Karkkila
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




