Talous on tärkeä osa itsenäisyyttä

Kriisitietoisuus on päivän sana – jo useamman vuoden ajan. Suomalaisia on herätelty ymmärtämään talouden vakavat viestit. Kilpailukykymme on mennyttä, hyvinvointia rahoitetaan velaksi.

Kriisitietoisuudesta huolimatta talouskriisi kosketti vielä kesään mennessä vain harvaa. Siksi asioiden korjaamiseksi on kyetty tekemään kovin vähän, ellei jo muodiksi tullutta huolestunutta puhetta lasketa.

Muoti on nyt muuttumassa. Luvut tuotannon ja työn pakenemisesta koskettavat jo useimpien omaa tai lähipiirien elämää. Ymmärrys pakollisille muutoksille on vaihtumassa niiden odotukseksi, jopa vaatimiseksi.

Pakosta on tulossa päättäjien arkipäivää. Hallitus sai viime viikolla asiantuntijoidensa katsauksen talouden keskeisiin lukuihin. Ne näyttävät yhdistävän kuuden puolueen hallituksen lisäksi myös oppositioryhmiä vaikeiden päätösten taakse.

Suomessa puhutaan nyt yhä avoimemmin palkkojen jäädyttämisestä, työurien pidentämisestä ja etuuksien pienentämisestä. Jos työtä ja tuotantoa ei kyetä lisäämään, tulevaisuus on mennyttä. Suomeen pätevät samat talouden lait kuin Kreikkaankin.

Politiikassa suurin muutos on tapahtumassa vasemmistopuolueissa. Sekä SDP että vasemmistoliitto ovat jo alkaneet myydä tulevia vaikeita päätöksiä kannattajilleen. Päätöksiä syntyy viimeistään hallituksen puoliväliriihessä kevättalvella.

Säästölistoja ei synny ilman demarijohtaja-valtiovarainministeri Jutta Urpilaista. Vauhtia antaa toinen demari, valtiosihteeri Raimo Sailas, jonka mukaan mitään ”kevätpäiväntasausta” ei edes ole varaa jäädä odottelemaan.

Suomi ottaa ensi vuonna lisävelkaa 7–8 miljardia euroa. Se on käytännössä kulutusluottoa kansalaisten etuuksiin. Niihin myös säästöpaineet kohdistuvat.

Kun suunta on pakko muuttaa , olisi hyvä, että muutokset tehtäisiin mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä. Hallituksen tapa kohdistaa kipeimmät säästöt maaseutualueille – niiden palveluihin ja elinkeinoihin – ei voi jatkua. Ei sille ole perusteitakaan.

Suomalaisista löytyy kyllä tahtoa ja kykyä oikaista talouden rapautuminen. Se edellyttää, että talouskuri kohdataan asuinpaikasta tai ammatista riippumatta tasavertaisina.

Kun kyse on Suomen pelastamisesta, kyllä suomalaiset ovat valmiita talkoisiin.

Itsenäinen Suomi täyttää huomenna 95 vuotta. Valtiolle se on lyhyt ikä, mutta senkin aikana itsenäisyys on vaatinut paljon työtä ja uhrauksia.

Myös taloudessa kyse on itsenäisyyden varjelusta. Siitä, voimmeko itse päättää, millainen on hyvä Suomi.

Kaikki ei ollut ennen paremmin. Tänä päivänä Suomi kohtaa vaikeutensa vauraampana kuin koskaan.

Tämän päivän vaikeudet saattavat tuntua suurilta. Huomenna on hyvä päivä suhteuttaa niitä uhrauksiin, joita sodat kokeneet ikäluokat joutuivat itsenäisyyden eteen antamaan.

Omaisten menettäminen tai vammautuminen koskettivat lähes jokaista perhettä. Sotia seurasivat alueluovutukset, jälleenrakentaminen ja raskaat sotakorvaukset.

Niihin edelleenkin monelta osin nojaa Suomen maine maana, joka hoitaa asiansa. Maineesta kannattaa pitää kiinni myös nykyisissä, suhteellisen pienissä murheissa.