Susi ei saa nostaa hirvikantatavoitteita

Maa- ja metsätalousministeriön esityksessä suden kannanhoito­suunnitelmaksi on nostettu esille monilajisen kannanhoidon näkökulma. Suurpetojen vaikutus hirvi­eläinkantoihin ja metsästyksen suunnitteluun onkin syytä huomioida.

Laajempi näkökulma on hyvä, jos susikannan lisäksi tarkasteluissa huomioidaan esimerkiksi karhukanta. Jos suurpetojen yhteismäärä alueella on kohtuuttoman suuri, kuten Pohjois- Karjalassa, tulee monilajisessa tarkastelussa karhukannan alentamiseen kiinnittää erityistä painotusta. Tällä on merkitystä niin hirven­metsästykseen, kuin koti­eläimiin kohdistuvaan suur­petojen vahinkopaineeseen.

Tässä yhteydessä suden kannanhoitosuunnitelmaan on kuitenkin esitetty kestämätön tavoite: Suurpetojen vaikutusalueilla turvataan hirvieläinten metsästys ja hirvieläinkantojen hoidon kestävyys ottamalla suur­petojen vaikutus huomioon hirvieläinkantojen alueellisessa tavoitteenasettelussa.

Vastustamme tätä uutta avausta jyrkästi. Tämä merkit­sisi periaatetta, että mitä enemmän alueella on suur­petoja, sitä korkeampia hirvikantatavoitteita tulee asettaa. Nykyiset hirvikantatavoitteet on asetettu siitä näkökulmasta, että maa- ja metsätalouden sekä liikenteen vahingot säilyisivät kohtuullisina.

Jos jollakin hirvitalousalueella petokanta vahvistuu, ei se mitenkään lisää autoilijoiden selviämistä hirvi­kolareista tai taimikoiden eikä metsänomistajien vahinkojen sietokykyä. Esitys on täysin ristiriidassa myös suden kannanhoitosuunnitelman omien tavoitteiden kanssa, joissa suden sietämistä halutaan edistää.

Jos suden sietämistä halutaan edistää eikä rajusti heikentää, tulee periaate, mitä enemmän susia, sitä korkeampia hirvikantoja, ehdottomasti poistaa nyt lausuntovaiheessa olevasta suden kannanhoito­suunnitelmasta.