Hallituksen ilmastoteot kohdistuvat maaseutuun
Pääkaupungista käsin on helppo tehdä ilmastotekoja maaseudun ihmisten ja elinkeinojen kustannuksella. Mikäli vihreät saavat tahtonsa läpi, ensin loppuu naudanlihan tuotanto, sitten muukin lihan syöminen ja metsiin ei kajota ollenkaan. Kaupunkien elämään ei uskalleta puuttua, koska sieltä saa paljon tiukemman vastustuksen.
Turkistarhaus voidaan minun puolestani lopettaa ja myös turpeen käyttöä saa vähentää, mutta harmillista on se yksipuolinen tapa, jolla ilmaston lämpenemiseen puututaan. Esimerkiksi kaupunkien rakentamiseen ei kajota. Kuinka paljon luontoa on jo tuhottu, kun pääkaupunkiseutu on rakennettu.
Harjujen kiviainesta saa mielin määrin repiä rakentamista varten. Yhä uusia alueita valetaan betonin alle. Betonirakentaminen jatkuu, vaikka onneksi puusta rakentamista on vihdoinkin alettu suosia.
Ikävintä on, että elinkeinon lopettamisesta ei yleensä saada kunnon korvauksia. Jos korvauksia tulee, ne ovat alueellisia tukia, jotka eivät välttämättä kohdistu niihin, jotka joutuivat kärsimään. Koska korvaukset ovat olleet täysimääräisiä? Tämä kysymys pätee myös valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin.
Maaseudun ihmiset tekevät jatkuvasti ilmastotekoja kompostoimalla jätteitä ja suhtautumalla ruokaan kunnioittavasti. Kaupungeissa jätteitä syntyy moninkertaisesti ja niiden hävittäminen on suuri ongelma. Hallituksen tulisi panostaa ruuan tuhlaamisen vähentämiseen ja edistää vaatteiden ja laitteiden pitkäikäistä käyttöä. Näihin ei puututa, koska niiden avulla teollisuuden ja kaupan rattaat pyörivät ja koska kyse on suurista yrityksistä ja niiden työntekijöistä.
Kyse ei suinkaan ole vain pelottelusta, minkä todistaa Sirpa Pietikäisen kanta puun käytöstä: ”Puu ei riitä energiaan, vaatteisiin ja puurakentamiseen, kun puhutaan globaalisti. Resurssitehokkuuden ja käyttöhierarkian lisäämiseen on panostettava. Meillä on Euroopassa isot haasteet, mutta EU:n ulkopuolella vielä isommat.” (MT 9.10.)
Jos tämä koskee myös Suomea, puuta ei voi käyttää yhtään mihinkään. Se merkitsee sementti-, teräs- ja tiilirakentamiseen panostamista. Samalla tietenkin myös omaisuuden suoja menettää merkityksensä, sillä Suomesta tulee EU:n metsäreservaatti.
Markku Ojanen
emeritusprofessori
Lempäälä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
