Hajonneen tuotteen korjaaminen on kallista tai jopa mahdotonta – ratkaisu ongelmaan voi olla pian täällä
Kuluttajilla on varmasti tahtoa tuotteiden korjaamiseen uuden ostamisen sijaan. Hyvä, että myös EU:n päättäjät vihdoinkin ohjaavat meitä järjettömän kuluttamisen sijaan kiertotalouteen, kirjoittaa MT:n toimittaja Anniina Jokinen.
Rikkinäisten tai väärän kokoisten vaatteiden korjauttaminen ammattilaisella voi käydä kalliiksi. EU-mailla on pian velvollisuus tukea tuotteiden korjaamista. Kuva: Jaana KankaanpääMiksi vanhan korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden ostaminen? Tätä kysymystä huomaan pohtivani kerta toisensa jälkeen.
Muutama vuosi sitten sitten vein vanhat nahkasaappaat suutariin. Suutari kysyi, haluanko varmasti korjauttaa saappaat – työ maksaisi nimittäin enemmän kuin olin niistä aikoinaan pulittanut. Hinnasta viis, ajattelin. Hyviä kenkiä on vaikea löytää.
Nyt saappailla on kävelty taas neljä vuotta lisää. Suutarissa vaihdetut korot ja vetoketjut ovat edelleen loistokunnossa.
Syksyllä taas puolisoni oli viemässä hajonnutta kännykkää korjattavaksi. Kolme vuotta vanhassa mallissa alkoi olla kaikenlaista pientä vikaa, mutta yhtäkkiä toimimasta lakannut näyttö vaati lopulta laitteen huoltamista.
Kotivakuutuksen korvausten jälkeen huollolle jäisi hintaa lähes 400 euroa. Puhelin oli niin vanha, että siihen ei olisi tiedossa enää ohjelmistopäivityksiä.
Käytännössä se tarkoittaa, että osa sovelluksista ei kenties jo vuoden päästä enää päivity, ja ne voivat pian lakata toimimasta kokonaan. Ongelma koskee esimerkiksi joitakin pankki- ja viestisovelluksia.
Vanhan kännykän huoltamisen sijaan puolisoni käytti rahat uuden hankkimiseen – sitä kun voi varmuudella käyttää vielä monta vuotta.
Ylikulutus on valtava taakka ympäristölle. Kulutuksen vähentämisessä ja kiertotalouteen siirtymisessä on kuitenkin ongelma: korjaaminen on kallista ja joskus jopa mahdotonta.
Maksoin aikoinaan ilomielin saappaiden korjaamisesta, mutta jos uuden esineen ostaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin vanhan korjaaminen, ei ainakaan pienituloisten ole mahdollista tehdä niin.
Onneksi tuotteiden kestävyyteen ja korjattavuuteen on tulossa muutos. Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa direktiivin, joka tekee korjauttamisesta helpompaa ja houkuttelevampaa.
Valmistajien on tarjottava nopeita ja kustannustehokkaita korjauspalveluita. Lakisääteisen takuun päätyttyä valmistaja on velvollinen korjaamaan yleisiä kotitaloustuotteita, jotka ovat yhä korjattavissa. Tämä koskee esimerkiksi pesukoneita, pölynimureita ja jopa älypuhelimia.
EU-maiden tulee toteuttaa korjausta edistäviä toimia, kuten korjauskuponkien käyttöönottoa.
Laadukkaista ja kestävistä tuotteista kiittävät sekä kuluttajat että ympäristö. Kulutustavaroiden ennenaikainen hävittäminen aiheuttaa EU:ssa vuosittain 35 miljoonaa tonnia jätettä. Kuluttajat puolestaan menettävän tuotteiden turhan päivittämisen takia 12 miljardia euroa vuosittain.
Jätettä on jo niin paljon, että pohjoisella Tyynellämerellä ajelehtii valtava jätepyörre. Se on 1,6 miljoonan neliökilometrin kokoinen eli suurempi kuin kaikkien Pohjoismaiden pinta-ala yhteensä.
Kuluttajilla on varmasti tahtoa tuotteiden korjaamiseen uuden ostamisen sijaan. Hyvä, että myös EU:n päättäjät vihdoinkin ohjaavat meitä järjettömän kuluttamisen sijaan kiertotalouteen.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



