Kiertotaloudella on vahva historia maataloudessa ‒ uusi teknologia auttaa muutoksissa, mutta ratkaisut kierrätysravinteiden käsittelyyn ovat jääneet usein tutkimusprototyypeiksi

Tuotantopanosten hintakehitys pakottaa miettimään, millä tavoin saatavilla olevia ravinteita käytetään suurimman hyödyn saavuttamiseksi. Parhaiden keinojen löytämisessä sekä optimaalisten valintojen tekemisessä on mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa ja dataa.  Kuva: Lari Lievonen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maatalouden toimintaympäristöä voimakkaasti. Viljelijät hakevat ratkaisuja etenkin energian ja lannoitteiden saatavuuteen sekä hinnan nousuun.

Tuotantopanosten hintakehitys pakottaa miettimään, millä tavoin saatavilla olevia ravinteita käytetään suurimman hyödyn saavuttamiseksi. Parhaiden keinojen löytämisessä sekä optimaalisten valintojen tekemisessä on mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa ja dataa.

Suomalaisen kotieläintuotannon ja kasvinviljelyn tiivis yhteys kertoo kiertotalouden vahvasta historiasta maataloudessa. Uudet ratkaisut ravinteiden kierrättämiseen on mahdollista ottaa vahvasti osaksi ruokajärjestelmäämme.

Viime vuosina on osoitettu, että maatalouden ja teollisuuden sivuvirroista voidaan ohjata ravinnejakeita turvallisten kierrätyslannoitteiden valmistukseen.

Lisäksi on kehitetty teknologiaa näiden annosteluun maatiloilla täsmäkylvölannoituksessa hyödyntämällä lisäsäiliöitä sekä nestemäisten että rakeisten lannoitejakeiden sijoittamiseen.

Viljelyssä tekniset ratkaisut kierrätysravinteiden käsittelyyn ja annosteluun ovat jääneet usein tutkimusprototyypeiksi kaupallisen kiinnostuksen puuttuessa.

Lannoitteiden hinnan kallistuessa on aiheellista annostella ne kasvuston todellisen tarpeen mukaan, ja täsmälannoitus alkanee kiinnostaa yhä useampaa maatilaa. Täsmälannoituksen suunnitteluun ja toteutukseen on saatavilla kattavasti teknologiaa ja osaamista niin neitseellisille lannoitteille, karjanlannalle kuin kierrätyslannoitevalmisteillekin.

Myös viherlannoituksen tarkentamiseen paikkakohtaisesti olisi nykyteknologialla hyvät edellytykset. Esimerkiksi dronella tehtyjen bio- ja vihermassakartoitusten avulla viherlannoituskasvustojen sisältämien ravinnemäärien mittaaminen ja tulkinta ravinnekartoiksi olisi mahdollista.

Näin myös mahdollinen täydennyslannoitus olisi kartoitusten perusteella suunniteltavissa ja toteutettavissa täsmälannoituksena, kasvupaikan tulevan sadon tarpeen mukaan.

Täsmäviljely perustuu monipuolisten paikkatiedon datalähteiden ja analytiikan sekä tietämyksen hyödyntämiseen. Datan esteetön liikuttelu potentiaalisten teknologiaratkaisujen välillä on tärkeää, etenkin kun maatilat rakentavat omaan toimintaansa sopivia teknologiakokonaisuuksia.

Nyt olisikin hyvä hetki soveltaa Euroopan datastrategiassa linjattuja reilun datatalouden periaatteita uudenlaisen datavetoisen liiketoiminnan kehittämiseksi, yritysten yksityisyyttä ja oman datan hyödyntämisoikeutta kunnioittaen.

Tällä satokaudella olisi mahdollista kokeilla täsmäviljelyn helposti käyttöönotettavia ratkaisuja ja jakaa niistä kokemuksia. Ensi vuoden satokautta varten on vielä aikaa rakentaa osaamista ja valmiutta kierrätyslannoitteiden käyttöön hyödyntämällä teknologiaratkaisuja sekä suunnittelemalla täsmäviljelymenetelmiä.

Viljelyn taloudellisen tuloksen muodostavat ammattiosaaminen, tehokas tuotantopanosten käyttäminen ja hyvät satotasot niiltä osin kuin säiden puitteissa on mahdollista. Kun äkillisen muutoksen myötä uudet asiat nousevat taloudellisestikin kiinnostaviksi, tarvitaan ketterää reagointia.

Perusteilla olevalla AgriHubi-osaamisverkostolla on tärkeä rooli tässä haasteessa, ja ehkä laajemminkin alan ketteryyden kehittämisessä.

Verkostomainen toimintatapa mahdollistaa osaamisen, uuden ja olemassa olevan tutkimustiedon sekä parhaiden käytänteiden jakamisen laajasti ja lisää näin maatalouden resilienssiä.

Uudenlaisten lannoitteiden ja lannoitustapojen käyttöönottoa helpottaa myös yhteisöllinen toiminta, jossa teknologiatoimijoiden ja viljelijöiden verkosto vaihtaa tietoja ja kokemuksia, kullekin tilalle relevantteja ratkaisuja etsien. Uusien toimintatapojen käyttöönottoa helpottaa myös tieto, etteivät kaikki ratkaisut suinkaan ole kalliita tai vaikeita soveltaa nykykäytäntöihin.

Susanna Lahnamäki-Kivelä

AgriHubin koordinaattori, tutkija

Liisa Pesonen

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus