Väärät verkkarit ja vanha luuri – köyhyys altistaa lapset kiusaamiselle

Kiusatuksi voi joutua siksi, ettei ole uutta älypuhelinta tai hienoja merkkivaatteita. Kiusattu saatetaan jättää ulos kaveripiiristä ja häntä saatetaan vähätellä tai solvata ikävillä huuteluilla. Kuva: Stiina Hovi

Mielipide

12.12.201808:00

Kolumni

Suvi Jylhänlehto

"Tarkoitus on ollut monta kertaa lähteä kaveriporukan kanssa leffaan, mutta aina olen 'kipeä' tai 'minulla on koiranvahtivuoro', kun oikeasti ei vain ole rahaa ylimääräistä."

"Joskus kun koulussa pitää tehdä jotain puhelimella, sanon suosiolla, ettei mulla ole mukana tai akku loppuu tai ei oo nettii, kun se on Nokia ja kaikilla muilla on joku tosi hyvä puhelin..."

Sitaatit on poimittu Pelastakaa Lapset ry:n syksyllä julkaisemasta Lapsen ääni 2018 -kyselyn raportista.

Kyselyssä selvitettiin lasten kokemuksia vähävaraisuudesta ja kiusaamisesta kouluympäristössä. Siihen vastasi 1 706 13–17-vuotiasta lasta.

Vähävaraisuudesta johtuva syrjään jääminen, kiusaaminen ja yksinäisyys ovat lisääntyneet, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen.

Lapsen ääni -kyselyn mukaan 69 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa kiusatuksi. Vastaava lukema hyvin toimeentulevien perheiden lapsista oli 40 prosenttia.

"Ala-asteella luokkakaveriani kiusattiin, kun hän tykkäsi koulun leivästä, kun kotona ei ikinä saanut sellaista hyvää leipää. Häntä piikiteltiin asiasta usein", kyselyyn vastannut nuori kirjoitti.

Kiusatuksi voi joutua siksi, ettei ole uutta älypuhelinta tai hienoja merkkivaatteita. Kiusattu saatetaan jättää ulos kaveripiiristä ja häntä saatetaan vähätellä tai solvata ikävillä huuteluilla.

Kiusatuksi tai syrjityksi joutuneet kertovat, että kiusaaminen on murentanut koulumotivaatiota ja -menestystä sekä mielenterveyttä.

Pelastakaa Lasten Kempeleen paikallisyhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja Tuija Maijanen tunnistaa kyselyssä esiin tulleet nuorten tuntemukset.

Lapset ja nuoret tuntevat perheensä köyhyydestä häpeää ja syyllisyyttäkin. Myös vanhemmille vähävaraisuus on kova pala.

"Taloudellisista ongelmista on vaikea puhua", Maijanen toteaa.

Köyhyys näkyy esimerkiksi koulujen liikuntatunneilla, kun pitäisi olla sukset tai luistimet mukana. Perheillä ei välttämättä ole varaa hankkia niitä lapsilleen.

Koulun varusteiden lainaaminen voi tuntua nöyryyttävältä.

"Koulu saattaa järjestää laskettelureissun, johon on pakko osallistua, mutta vanhemmilla ei ole varaa varusteiden vuokraukseen", Maijanen harmittelee.

"Koulujen olisi hyvä miettiä, miten välttää eriarvoistamista, jottei tulisi kiusallisia tilanteita."

Lukiokirjat maksavat opiskelijaa kohden lähes kaksi tuhatta euroa.

"Olen kokenut syyllisyyttä rahatilanteen vuoksi, sillä perheemme neljästä lapsesta olen ainut, joka käy lukion. Koen, että se on liian kallista ja että olisin tehnyt paremman valinnan menemällä ammattikouluun", eräs nuori kirjoitti Lapsen ääni -kyselyssä.

Nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia vastanneista sanoo joutuneensa rahanpuutteen vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan.

Taloudellisessa niukkuudessa elävillä nuorilla on riski pudota kokonaan opinnoista tai olla hakeutumatta toiselle asteelle, koska lukion tai ammattioppilaitoksen oppimateriaaleihin ei ole varaa.

Kempeleen Pelastakaa Lapset on mukana Eväitä elämälle -ohjelmassa, jonka kautta vanhemmat voivat hakea lapsilleen oppimateriaali- tai harrastustukea.

Avustushakemusten perusteella yhdistys myöntää tukea esimerkiksi lukiokirjoihin, laskimiin ja ammatilliseen koulutukseen kuuluviin työasuihin.

"Vanhemmilta on tullut palautetta, että ilman tukea lukio olisi jäänyt kesken tai ei olisi voinut jatkaa harrastusta", Maijanen kertoo.

Avustushakemukset ovat lisääntyneet kautta maan. Sama näkyy Kempeleessä.

"Hakemuksia on enenevässä määrin, mutta toisaalta tietoisuuskin on lisääntynyt", Maijanen pohtii.

Avustukset rahoitetaan pääasiassa jäsenmaksuilla, mutta yhdistykset järjestävät myös erilaisia varainhankintatempauksia ja pyytävät lahjoituksia yrityksiltä.

Koko Suomessa noin 1 500 lasta on saanut tukea Eväitä elämään -ohjelman kautta, heistä noin 800 harrastukseen ja noin 700 oppimateriaaleihin.

”Yksinhuoltajuus, huoltajan sairastuminen ja työttömyys ovat yleisimmät syyt hakea apua. Ne, jotka hakevat meiltä avustusta, ovat jo kaikkea muuta kokeilleet”, kertoo Pelastakaa Lasten Kemijärven paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Saara Kujanpää.

Pelastakaa Lapset vaatii, että toisen asteen koulutuksen tulee olla yhdenvertaista kaikille ja siksi maksutonta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa.

Järjestön mukaan Maksuton toinen aste -kansalaisaloite on tulossa sivistysvaliokunnan käsittelyyn vielä tällä hallituskaudella.

Muun muassa Siikalatvan lukio tarjoaa opiskelijoilleen ilmaiset koulukirjat (MT 26.11.). Helsingin kaupunki suunnittelee maksavansa toisen asteen oppimateriaalit ensi vuodesta alkaen.

"Seuraavalla hallituskaudella tulee sitoutua entistä paremmin vähävaraisten perheiden elämää helpottavaan perhepolitiikkaan, joka pohjautuu lapsilta ja lapsiperheiltä saatuun tietoon", Pelastakaa Lapset vetoaa keväällä eduskuntaan valittaviin päättäjiin.