Kasvua ei pidä pilata väärillä päätöksillä

Talousuutisten otsikot ovat olleet tänä keväänä toinen toistaan optimistisempia. Talous näyttää olevan kasvussa kaikilla rintamilla. Iloon on todella syytä: bkt on kasvanut yhtä voimakkaasti viimeksi vuonna 2011.

Ilon keskellä ei kuitenkaan kannata unohtaa, kuinka pahasta jamasta lähdemme ponnistamaan. Taloudellinen hyvinvointimme on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Teollisuudesta on kadonnut lähes 100 000 työpaikkaa.

Tilanne on ennennäkemätön niin Suomen historiassa kuin verrattaessa sitä moniin muihin Euroopan maihin.

Lähes poikkeuksetta talouden ennustajat arvioivat, että kuluva vuosi jää yksittäiseksi kasvupyrähdykseksi. Jo ensi vuonna kasvun ennustetaan jälleen hiipuvan, ja hiipumisen arvioidaan jatkuvan edelleen vuonna 2019.

Taloutemme isot ongelmat ovat yhä ratkaisematta. Julkinen sektori ei ole tasa­painossa, ja tilanne vain vaikeutuu huolto­suhteen heikentyessä.

Seuraavaa maailman­laajuista taloustaantumaa ei onneksi ole vielä näköpiirissä, mutta sellaisen joskus väistämättä iskiessä on julkisen sektorin tilanne olennaisesti heikompi kuin finanssikriisiin mentäessä.

Tärkeästä kilpailukykysopimuksesta huolimatta kilpailukykymme ei ole vielä riittävä. Menetämme yhä markkinaosuuksia globaalissa kilpailussa. Kilpailukyvyn parantamisessa uudistumisella – niin yritysten kuin työmarkkinoiden – on suuri rooli.

Työmarkkinajärjestöt tekevät syksyllä Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä päätöksiä. Järjestöillä on kaikki edellytykset vahvistaa kasvua viisailla ratkaisuilla tai toisaalta kyky romuttaa täysin alkanut hyvä kehitys.

Meillä on valta ja myös vastuu tehdä maamme kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut. On vastuun kantamisen aika. Ei pakiteta väärillä päätöksillä.