Uutta tietoa metsästäsi – usko silti silmiäsi

Suomen metsäkeskuksen eteläinen palvelualue lähetti alkukuusta Asikkalan, Padasjoen ja Heinolan alueen metsänomistajille kirjeen, jonka otsikkona oli ”Uutta tietoa metsästäsi”. Kirjeen liitteenä oli kartat metsäpalstoista ja niissä kuviomerkinnät, joille metsäkeskus suositteli hakkuita tai metsänhoitotöitä lähivuosina.

Kirjeessä suositeltiin kirjautumista Metsään.fi-palveluun.

Maksuttoman palvelun käytön kerrottiin auttavan metsänomistajia hoitamaan metsäasioitaan monella tapaa.

Itse sain kartan noin 12 hehtaarin metsäpalstasta, johon oli merkitty noin kolmasosaan ehdotus taimikon perustamisesta.

Kun ostin palstan noin 20 vuotta sitten, siellä oli puusto päällä, jota sen jälkeen hiukan harvennettiin.

Karttapaikka.fi -tiedostosta otettu ilmakuva osoitti, että alueella oli vielä täysi puusto. Uskon varmistamiseksi täytyi kuitenkin mennä paikan päälle ja ottaa valokuvia, jotka saivat vakuuttumaan, että kasvussa oli edelleen noin sadan vuoden ikäinen mäntypuusto.

Jäin ihmettelemään, oliko tietämättäni metsänhoitosuunnitelmat muuttuneet siten, että ensin perustetaan taimikko ja vasta sen jälkeen kaadetaan vanha puusto pois. Näin olisi saattanut olla, ellen itse hoitaisi metsiäni aktiivisesti.

Kävi ilmi, että vastaavia virheitä oli yleisesti.

Kysymys kuuluukin, kuka on vastuussa työn laadusta? Kuka on jättänyt valvonnan hoitamatta? Kenelle on perusteetta maksettu korvaus kelvottoman työn tekemisestä?

Digitalisaatio on yhä enenevässä määrin apuna erilaisissa arkipäivän tehtävissä, mutta siihen ja sen avulla saatuihin tietoihin ei sovi luottaa sokeasti. Kussakin asiassa käytettävän tiedon tuottaa atk-ohjelma, jonka laatu on riippuvainen ohjelman ominaisuuksista ja annetuista tiedoista.

Kun kerroin tapauksesta ystävälleni, hän mainitsi olleensa taannoin vanhojen metsien rauhoitusta koskevassa kuulemistilaisuudessa. Esittelyn jälkeen eräs iäkkäämpi metsänomistaja epäili, ettei yksi kohde täyttänyt vanhan metsän kriteerejä.

Ympäristökeskuksen toimihenkilö kiisti väitteen ja kertoi, että asia oli tarkoin tutkittu digitaalisesti.

Metsänomistaja edelleen epäili kohteen sopivuutta perustellen sillä, että puut olivat rivissä, ei vastannut luonnonmukaisuutta.

Tämäkään ei vielä vakuuttanut toimihenkilöä. Tämän jälkeen metsäomistaja kertoi itse istuttaneensa taimet.