Energiamarkkinoiden muutokset heijastuvat laajasti maatalouteen ja maaseutuun

Energiakustannusten nousu näkyy suoraan myös lannoitteiden hinnoissa. 

Energian hintojen voimakas nousu ja riskit energian toimitushäiriöstä ovat olleet parin viime vuoden aikana suuri huolenaihe kaikkialla EU:ssa. Energianhinnat alkoivat nousta syksyllä 2021 ja kohosivat ennätyksellisen korkealla vuonna 2022 Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen. Energiamarkkinoiden kuohunta on ollut yksi suurimmista inflaation lähteistä EU:ssa.

Olemme parhaillaan laatimassa Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitealle (ETSK) lausuntoa, jossa tarkastelemme korkeiden energiahintojen vaikutuksia EU:n maataloussektorilla ja maaseutualueille.

Maataloustuotanto vaatii paljon energiaa joko suoraan tai välillisesti. Polttoaineen ja sähkön hintojen nousu näkyy suoraan panoskustannusten nousuna. Merkittävin välillinen vaikutus muodostuu lannoitteiden hinnoista. Maakaasun hinnan nousu vaikuttaa suoraan lannoitteiden valmistuskustannuksiin ja kustannusnousut siirtyvät nopeasti maatalouden maksamiin ostohintoihin.

Vuonna 2022 maatalouden energiahinnat olivat EU:ssa 86 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2020. Samalla ajanjaksolla lannoitteiden hinnat nousivat 142 prosenttia ja sähkön hinta 72 prosenttia. Lämmityspolttoaineissa hinnat nousivat peräti 225 prosenttia. Kohonneet maatalouden kustannukset ovat lisänneet epävarmuutta markkinoilla ja heikentäneet maatilojen taloustilannetta.

Lyhyellä aikavälillä tuottajien mahdollisuudet mukauttaa energiankulutustaan hintojen nousuun vastaamiseksi ovat rajalliset. Maatalouden energiankulutus on kausiluontoista. Esimerkiksi viljaa kuivataan korjuukaudella ja kasvustoja kastellaan kasvukaudella. Sähköä tarvitaan, vaikka hinta olisi pilvissä. Pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia on enemmän.

Korkea energian hinta ja tuotantokustannusten nousu vauhdittavat maatalouden rakennemuutosta ja kannustavat tehokkaampaan tuotantopanosten käyttöön. Tämä vahvistaa koko maatalouden tuottavuuskehitystä, ja luo sitä kautta mahdollisuuden myös kannattavuuden parantumiseen.

Energiakustannusten nousun vaikutus on maaseutualueilla tuntuvampi kuin kaupunkien lähiympäristössä ja kaupunkialueilla. Tämä johtuu korkeammista jakelu- ja toimituskustannuksista, energiantoimittajien välisen kilpailun vähäisyydestä, energiainfrastruktuuriin liittyvistä haasteista sekä tuista ja toimintapoliittisista eroista.

Korkeat energian hinnat vaikuttavat maaseudun asukkaisiin, yritysten liiketoimintaan ja maaseudun yleiseen taloudelliseen aktiivisuuteen. Kustannuskehitykseen liittyvä epävarmuus vähentää kannustimia investointeihin ja heikentää esimerkiksi kannustinta uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Laatimassamme Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean lausunnossa esitämme selkeitä toimintasuosituksia. Näkemyksemme mukaan useat jäsenmaat ovat jättäneet kansallisissa CAP-strategiasuunnitelmissaan hyödyntämättä välineitä, joilla nopeista markkinamuutoksista maataloudelle aiheutuvia vaikutuksia voitaisiin lieventää.

Nopeasti muuttuvat hinnat ja siten nopeasti muuttuvat tuotantokustannukset ovat haaste nykyisille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mekanismeille. Ehdotamme, että Euroopan komissio harkitsisi erilaisten markkinasuhdanteisiin reagoivien politiikkamekanismien sisällyttämistä vuoden 2027 jälkeiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Lausunnossa toteamme myös, että elintarvikeketjuun liittyvät sopimukset ovat koko EU:n tasolla yleensä joustamattomia, eikä niissä oteta riittävästi huomioon nopeasti muuttuvia tuotantokustannuksia. Ehdotamme, että elintarvikeketjun sopimuskäytännöissä otettaisiin paremmin huomioon alkutuotannon tuotantokustannukset. Kehotamme yhdenmukaistamaan sopimusoikeutta ja käytäntöjä koko EU:n alueella sekä parantamaan tilastopohjaa viljelijöiden tuotantokustannuksista ja hintamarginaaleista.

Korostamme sitä, että maaseutualueiden tulevaisuudennäkymät ja hyvinvointi ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan elintarviketurvalle, strategiselle riippumattomuudelle ja selviytymiskyvylle. EU:n energiaomavaraisuutta voidaan edistää kestävällä energialähteiden yhdistelmälle. Pidämme tärkeänä sitoutumista EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision tavoitteiden toteuttamiseen ja korostamme toimivan maaseudun infrastruktuurin merkitystä kaikkialla EU:ssa

Paikallisissa ja alueellisissa energiayhteisöissä on paljon mahdollisuuksia ja pidämme erityisesti uusiutuvan energian yhteisöjä tärkeinä maaseudun näkökulmasta. Korostamme myös energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamisen merkitystä sekä yksityisessä, että julkisessa kulutuksessa.

Simo Tiainen

johtaja, MTK

Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean jäsen

Kyösti Arovuori

maatalousekonomisti

REINU econ Oy