Video: MT koeajoi koppimönkijän – tällainen jälkimaku siitä jäi

Koppimönkijöistä löytyy lämmityksen lisäksi asetuksia maastoonkin, vaikka suurin osa kilometreistä niillä taitetaan maantiellä.  Kuva: Sanne Katainen

Mielipide|Liikenne

6.9.202420:30

Kommentti

Santeri Nousjoki

Koppimönkijöiden määrän voidaan sanoa räjähtäneen käsiin, eikä horisontissa näy syitä kasvun hidastumiselle.

Koeajon aikana oli helppo havaita, miksi nuoret haluavat ajaa kyseisillä kulkupeleillä: koppi suojaa mukavasti säältä, talvella saa lämmintä ilmaa ja kaveri mahtuu kyytiin. Poppikin soi niin halutessaan.

Nuoren on varmasti myös helpompi myydä ajatus turvavöillä ja kopilla varustellusta ajoneuvosta halvan ajokortin kylkeen vanhemmilleen. Tosin kokonaisuudesta tulee perheelle kallis, sillä alle 20 000 eurolla kyseisiä mönkijöitä ei uutena saa, ja käytetytkin näyttävät pitävän arvonsa hyvin.

Kivoista mukavuuksista huolimatta koeajossa aisti koppimönkijöiden todellisuuden, ettei tämäkään nuorten ajoneuvomalli ole immuuni haasteilta.

Kalliin hankintahinnan lisäksi ”pleksikoppi” luo turvallisuuden tunteen, mutta henkilöauton kaltaista suojaavuutta sillä ei saa eikä ole tarkoituskaan saada.

Kääntyvyydeltään koppimallikin on mönkijä perusluonteeltaan eli jäykkä kurveissa. Tämä lienee suunniteltu ominaisuus, sillä liian ”herkkänä” kaatamisriski olisi entistä todellisempi.

Koppimönkijässä on monia hyviä ominaisuuksia, joilla nuori pääsee helpommin opettelemaan liikenteen saloja, kunhan maltti pysyy mukana. Mikään suojakaari tai oikea rengasvalinta ei pelasta nuorta, jos väärään paikkaan on liian suuri tilannenopeus.

Monet perheet ostavat koppimönkijöitä nuorisolleen juuri turvallisuusnäkökulma edellä, mutta vanhempien vastuu ei pääty ”laskun maksamiseen”.

Oman ajoneuvon saaminen eittämättä itsenäistää nuorta, kuten kuuluukin. Vanhempien vastuulla on kuitenkin varmistaa, että nuori ymmärtää omat ajotaitonsa, ympäröivän liikenteen sekä ohjaamansa ajoneuvon ominaisuudet.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.