Lukijalta: Työtä voidaan tehdä pidempään ja hyödyntää samalla elämänkokemusta
Pitää tuntea historia, jotta voi kehittää uutta. Kun ihminen jää vähintään yli 10 työvuoden jälkeen eläkkeelle, liikkeenjohdon pitäisi häntä haastatella ja kysyä, mitä kehittämisideoita hänellä on.
Pekka Rusilan mielestä eläkeikäisiä pitäisi ottaa nykyistä enemmän mukaan työelämään. Kuva: Carolina HusuMe suomalaiset elämme pidempään kuin koskaan. Satavuotiaiden joukko kasvaa joka vuosi. Tämä merkitsee myös sitä, että meillä on käytössä suomalaisten elämänkokemusta enemmän kuin koskaan. Miten me osaamme hyödyntää elämänkokemusta? Hyvin, vaihtelevasti ja heikosti.
Edelleen monesta työpaikasta yritetään saada yli kuusikymppiset heti eläkkeelle. Kotona ja koulussa vanhempien ihmisten arvostus ja kunnioitus on heikentynyt, verotus ei suosi eläkeläisen lähtemistä osa-aikatöihin, yhteiskunnan järjestämä vanhustenhoito on kriisissä.
Kun elinaikamme pitenee se tarkoittaa myös sitä, että työtä voidaan tehdä pidempään. Tänään moni seitsemänkymppinen on yhtä työkuntoinen kuin muutama vuosikymmen sitten kuusikymppinen. Monet yritykset panostavat henkilöstön koulutukseen merkittävästi, mutta eivät hyödynnä sitä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
On muutamia yrityksiä, jossa elämänkokemusta hyödynnetään. Vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään henkilö toimii seuraajansa tuutorina, työn ohjaajana, kevyemmillä työvelvoitteilla. Kaupan alalla, uusissa yksiköissä työryhmä rakennetaan niin, että siellä on kaiken ikäisiä osaajia.
Näin toimin itse ollessani kaupan johtotehtävissä. Tulokset olivat hyviä. Kaupan alalla käytetään jo nyt virkeitä eläkeläisiä osa-aikatehtävissä, kiireapulaisina. Se madaltaa kynnystä siirtyä eläkkeelle ja auttaa yrityksiä selviämään ruuhkista. On kuntia, joissa yli 70-vuotiaille on ilmainen uimahalli ja kuntosali. Sen tavoitteena on terveemmät ikäihmiset, jotka tarvitsevat vähemmän sote-palveluja eli tulee säästöjä. Liike on lääke.
Monessa yrityksessä on firman eläkeläisten perustama yhdistys, jossa monesti yrityksen toimitusjohtaja käy kerran vuodessa kertomassa miten menee. Miksei johtoa kiinnosta, mitä yrityksen eläkeläiset kommentoivat yrityksen toimintaa ja mitä kehittämisideoita heillä on? Pitää tuntea historia, jotta voi kehittää uutta. Kun ihminen jää vähintään yli 10 työvuoden jälkeen eläkkeelle, liikkeenjohdon pitäisi häntä haastatella ja kysyä mitä hyvää ja mitä huonoa hän on kokenut ja mitä kehittämisideoita hänellä on.
Miksei TV:ssä ole asiaohjelmaa elämänkokemuksen hyödyntämisestä eri aloilla? Myös perheet voisivat paremmin hyödyntää lapsilleen isovanhempiensa elämänkokemusta, tietoa, taitoa ja tarinoita.
Pekka Rusila
79-vuotias helsinkiläinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


