Viekö korona-exit ulos myös etätyöstä?
21.4.202102:00
Hallitus julkaisi 9. huhtikuuta Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle. Viime viikolla kuntia ja työmarkkinaosapuolia kuultiin suunnitelmasta. Tällä viikolla analysoidaan kuulemiskierroksen tuloksia ja täsmennetään suunnitelmaa.
Suunnitelman tarkoitus on luoda näkymää ja ennakoitavuutta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille.
Siinä kuvataan periaatteet ja suuntaviivat sille, miten koronaepidemian hillintään asetettuja rajoitustoimia ja annettuja suosituksia lievennetään ja puretaan asteittain.
Rajoitustoimien ja -suositusten hallittu purkaminen ja siinä onnistuminen on merkittävä lähiajan linjaus. On selvää, että suunnitelmassa keskitytään siihen, miten purkutoimet aikataulutetaan käytännössä erityisesti kiihtymisvaiheessa olevien alueiden näkökulmasta.
Korona on muuttanut monia asioita elämässämme. On asioita, jotka tulee säilyttää ja joihin kannustaa, ja on asioita, jotka vaativat jälkihoitoa.
Yksi syntyneistä hyvistä käytänteistä on laaja etätyö. Suunnitelmassa todetaan valtakunnallisesta etätyösuosituksesta, että sitä arvioidaan epidemiatilanteen mukaisesti kesäkuun alussa ja tehdään uusi arvio tarvittaessa elokuussa. Tavoitteena on, että suosituksesta luovutaan heinäkuussa.
Korona on mahdollistanut monelle valtion työntekijälle työskentelyn omalla asuin- tai mökkipaikkakunnalla. Koronalla on ollut vaikutusta myös muuttoliikkeeseen. Yksityisellä sektorilla on tehty päätöksiä pysyvästä etätyön laajentamisesta. Uskon, että moni julkisen sektorin työntekijä odottaa pysyviä linjauksia etätyön mahdollisuuksista. Myös paikkariippumattoman rekrytoinnin käynnistämiseen on nyt oikea hetki. Puoliväliriihessä olisi paikka linjata pidemmälle tulevaisuuteen näitä toimia.
Tein vuosi sitten juuri koronan kynnyksellä selvityksen elinkeinoministerin toimialalle. Siinä luotiin suuntaa paikkariippumattomaan työhön ja entistä parempaan valtion alueelliseen läsnäoloon. Selvityksessä esitin kymmenen suositusta, jotka voitaisiin ottaa käyttöön heti.
Omassa selvityksessäni suositin, että valtion ja maakuntien (ja välillisesti kuntien) välille laaditaan sopimus alueiden elinvoiman edistämiseksi, osaamisen hyödyntämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tällainen sopimusmalli auttaisi meitä myös koronan jälkeisessä elpymisessä.
Suositin, että etätyötä lisätään. Koronan jälkeen etätyötä tulee pystyä tekemään useampia päiviä viikossa ja päivätasolla joustavammin siten, että myös osittaiset tai puolikkaat päivät tai osan työajasta voi työskennellä etänä, osan työpaikalla. Etätyöpäivän pituuden tulisi voida joustaa virka-ajasta normaalien työaikaliukumien mukaisesti. Nyt valtion etätyöohjeen mukaan se on mahdollista, mutta tästä sovitaan virastokohtaisesti.
Esitin, että asetetaan paikkariippumattoman työn edistämiselle tavoitteet ja mittarit. Käynnistetään henkilöstölle suunnattu kehittämisohjelma ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan muutoksessa nykyistä laajemmin. Ohjelma on osa 2020 vuoden alkanutta hanketta Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn edistäminen valtionhallinnossa. Olisi mukava kuulla, mitä tälle projektille kuuluu ja mihin suuntaan siinä asioita ollaan linjaamassa.
Korona-exit vie valtionhallinnon ja valtion yhtiöt ja virastot herkästi ulos myös laajoista etätyön mahdollisuuksista, mikäli tilanteeseen eri varauduta. Etätyön ja monipaikkaisen elämän edistämiseksi tarvitsemme ennakoivaa sopimista työpaikoilla ja selkeitä linjauksia.
Myös yhteinen poliittinen tahtotila paikkariippumattomaan rekrytointiin ja halu parempaan alueelliseen läsnäoloon valtionhallinnossa tarvitaan.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.
Moni julkisen sektorin työntekijä odottaa pysyviä linjauksia etätyön mahdollisuuksista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
