Työttömyys vaivaa, työvoimapula pahenee
”Ongelma- tapaukset ovat menneet Tukholmaan.”
Suomea vaivaa yhtä aikaa työttömyys ja paheneva työvoimapula. Työvoimatoimistoissa oli elokuun lopussa 210 400 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli elokuun aikana työvoimatoimistojen välitettävänä 79 100.
Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Yhä useammat työnantajat valittavat, että töitä olisi, mutta tekijöitä ei löydy. Moni haikailee ulkomaisten työntekijöiden perään.
”Suomen työttömyysaste on kuuden ja seitsemän prosentin välissä. Se on kaukana täystyöllisyydestä, ja sitä täytyisi pienentää”, toteaa tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.
Volkin mielestä työttömyysprosentti täytyisi saada painumaan alle viiden. ”3–4 prosenttia alemmas työttömyyttä ei varmaan saada, sillä aina on kitkatyöttömyyttä, joka johtuu esimerkiksi työpaikkojen vaihdosta.”
Työttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jokainen työtön maksaa. Työttömyys koituu myös työttömän henkilökohtaiseksi vahingoksi muun muassa eläketurvan menettämisen kautta.
Alueelliset erot valtavat
Alueelliset erot työllisyydessä ovat Suomen rajojen sisällä valtavat. Alhaisimmat työttömyysluvut löytyvät länsi- ja lounaisrannikon ruotsinkielisistä kunnista. Alle neljän prosentin työttömyysasteeseen ylsi vuonna 2006 seitsemän paikkakuntaa. Näistä suomi on enemmistökieli vain kahdessa kunnassa: varsinaissuomalaisessa Paimiossa ja pääkaupunkiseudun Kauniaisissa.
Samaan aikaan koko Suomessa keskimääräinen työttömyysprosentti oli työministeriön työnvälitystilaston mukaan 9,5. Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin TE-keskusten alueilta ei löytynyt vuonna 2006 yhtään kuntaa, joissa työttömyysprosentti olisi ollut alle kymmenen. Esimerkiksi Kainuun alueella keskimääräinen työttömyysprosentti oli 16,4. Yli 20 prosentin ylsivät Hyrynsalmi ja Puolanka.
Suomenruotsalaisilla alueilla on erittäin korkeat työhönosallistumisasteet, Volk myöntää.
”Siellä ollaan päästy niihin lukuihin, joihin koko Suomessa pitäisi pyr-
kiä. Myös ihmisten hyvinvointia mittaavat tutkimukset ovat osoittaneet, että siellä ollaan korkealla monilla hyvinvoinnin mittareilla. Sitä on selitetty muun muassa yhteisöllisyydellä. Ahvenanmaasta on sanottu, että ongelmatapaukset ovat menneet Tukholmaan.”
Keppiä ja porkkanaa
Jos Pohjanmaalla on työvoimapula ja Itä- ja Pohjois-Suomea vaivaa työttömyys, miksi närpiöläinen työnantaja löytää työntekijän helpommin Thaimaasta kuin kotimaasta?
Volkin mielestä vastaukset löytyvät alueellisesta ja ammatillisesta kohtaamattomuudesta sekä työnvälityksen kankeudesta.
”Suomessa on aika vähän ollut sellaista, että yritykset tekisivät rekrytointikampanjoita työvoimaviranomaisten kanssa. Että mentäisiin paikan päälle markkinoimaan ja kouluttamaan. Julkinen työnvälitys ei ole ollut innovatiivista, vaikka onkin petrannut paljon viime vuosina.”
Pitäisi käyttää sekä keppiä että porkkanaa, Volk suosittelee.
”Työntekijät voisivat vaihtaa ammattia ja yritykset voisivat enemmän miettiä työn siirtämistä, esimerkiksi rutiininomaista toimistotyötä voitaisiin siirtää. Ihmisten liikkuminen on myös perusteltua, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla se edellyttäisi kohtuullisen hintaisia asuntoja.”
Volk arvioi, että työttömyyden vähentäminen vaatii nyt sekä työvoimaviranomaisilta että työnantajilta räätälöityä lähestymistapaa ja aktiivisuutta.
”Työnantajille on ehkä ollut helpompaa etsiä työvoimaa ulkomailta kuin kotimaasta, sillä ulkomaisen työvoiman välitykseen on syntynyt välitysfirmoja.”
Maahanmuuttajista koituu uudenlaisia haasteita ja kustannuksia kunnille, mutta näitä asioita ei työnantajan välttämättä tarvitse miettiä uutta väkeä rekrytoidessaan. Laskut kotouttamisesta sekä päivähoidon, koulujen ja terveydenhuollon erityisvaatimuksista lankeavat kuntien ja valtion maksettaviksi.
”Ulkomailta ei tule vain työntekijä, vaan myös hänen perheensä”, Volk muistuttaa.
Tarve nousee kymmeniin tuhansiin
Ulkomaisen työvoiman tarvetta on vaikeaa arvioida, mutta Volkin mukaan Suomi voisi työllistää pitkällä aikavälillä kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia. Työvoimaan on tulossa iso lovi, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
”Ulkomaisen työvoiman tarve kohdistuu varmaankin niille aloille, jotka eivät ole suomalaisille hirveän houkuttelevia. Esimerkiksi hoivatyöhön, siivoukseen, maatalouteen ja suuriin kaupunkeihin bussin-
kuljettajiksi.”
HANNA LENSU
Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto
Lähde: Tilastokeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
