Nyt leikitään!

Leikkivarjo kehittää lasten ryhmätyötaitoja. Katariina ja Loviisa pääsivät varjon päälle, ja sekös oli jännää. 

Leikkivarjolla voi toteuttaa lähes rajattomasti erilaisia leikkejä. Sen alla on jännittävä olla. 

Leikki alkakoon, mutta ensin tarvitaan yksi vapaaehtoinen. 

Lumia asettelee kymmentä tikkua laudalle. 

Polttopallo on leikkien klassikko. Talomuseon piha on upea leikkitanner. 

Riemu on ylimmillään Ränkimäen talomuseolla Lapualla, kun Ruhan koulun oppilaat leikkivät tervapataa ja kymmentä tikkua laudalla. Sen jälkeen leijaillaan leikkivarjolla ja pelataan polttopalloa.

Kotiseutuyhdistys Lapua-Seura on järjestänyt jo kuutenatoista kesänä heinäkuussa kaksiviikkoisen Perinneleikit-tapahtuman. Vilkkaimpina päivinä yhdistyksen omistamalla museoalueella kirmaa yli sata leikkivää lasta.

”Perinneleikkien voima on yhteisöllisyys. Tietokonepelejä pelataan yksin, mutta täällä lapsi huomaa, kuinka ihanaa onkaan leikkiä kasvotusten kaverin kanssa”, Ulla Latomäki Lapua-Seurasta toteaa.

Perinteisissä leikeissä korostuvat toisten huomioon ottaminen ja tasavertaisuus. Suorittamisen vastapainoksi lapsi saa kokea iloista ja rentoa yhdessäoloa.

”Leikeissä ei julisteta voittajia. Jokainen lapsi leikkii tasonsa mukaisesti ja kaikkia kehutaan. Toisille puhutaan ystävällisesti, eikä kenellekään huudeta. Näin leikkeihin syntyy yhteenkuuluvaisuuden tunne ja hyvä yhteishenki”, kertoo Lapua-Seuran puheenjohtaja Pirkko Talola.

”Leikkitapahtumien suosio liittyy siihen, että halutaan olla ja kokea yhdessä. Mutta nykyisin se usein vaatii sen, että jonkun pitää järjestää tilaisuus leikkiin”, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen.

”Ennen lasten leikki syntyi spontaanimmin. Lapset poistuivat pihapiiristä ja kutsuivat muita lähialueen lapsia leikkimään. Leikkejä opittiin isommilta lapsilta.”

Leikkiolosuhteetkin ovat muuttuneet. Leikit ovat siirtyneet paljolti ulkoilmasta sisätiloihin ja muuttuneet liikunnallisista enemmän paikallaan pysyviksi. Leikkiaika on lyhentynyt ja mielikuvituksen rooli leikeissä on vähentynyt.

”Nykyään lasten ajasta kilpailevat erilaiset harrastukset ja muut ohjatut toiminnat. Spontaanille yhdessä tekemiselle tai pihapeleille ei ole yksinkertaisesti aikaa”, Satuli-Kukkonen toteaa.

”Meidän on ymmärrettävä leikin arvo. Sitä ei pidä missään nimessä väheksyä.”

Silti Satuli-Kukkonen ei halua luoda vastakkainasettelua perinteisten leikkien ja digitaalisen pelimaailman välille, koska myös tietokonepeleistä löytyy hyviä puolia.

”Emme saisi ihannoida liiaksi entisaikoja. Tämän päivän lapset leikkivät ja elävät tässä hetkessä ja ympäristössä. Lapsuutta ei saisi museoida mihinkään kaappiin.”

”On ymmärrettävä, että ympäristö ja aika ovat muuttuneet, mutta samalla tulisi muistaa, että leikillä on edelleen valtavan suuri merkitys lapselle. Aikuisten tehtävänä on mahdollistaa, että lapsella on paikka ja aika leikille.”

Lapuan Perinneleikit-tapahtumassa ei ole sääntöviidakkoa, vaan lasten kanssa sovitaan, että esimerkiksi tikkaille ei kiivetä. Lopuksi lapsia muistutetaan siitä, että ääntä saa käyttää vapaasti.

”Kotona lasten ei sallita huutaa, mutta meidän isolle museoalueelle mahtuu kyllä ääntä”, Pirkko Talola hymyilee.

Poutasäällä leikitään pihalla, kun taas sateella siirrytään museon tunnelmalliseen tupaan kuuntelemaan jännittäviä tarinoita tai leikkimään vaikkapa vettä kengässä.

Perinneleikkipäivän ohjelma suunnitellaan etukäteen ja mukaan valitaan noin kaksikymmentä eri leikkiä.

Jos yksi leikki ei etene, toinen vaihdetaan tilalle lennosta. Jos meno yltyy liian riehakkaaksi, välissä voi leikkiä rauhoittavan leikin.

Perinneleikeillä on pitkä historia Suomessa. Polttopalloa on leikitty yli sata vuotta sitten. Vaikka maailma on muuttunut hurjasti, tutut klassikkoleikit koukuttavat lapsia sukupolvesta toiseen.

Leikki yhdistää sukupolvia. Lapualla paikallisia vanhainkodin asukkaita on tuotu talomuseolle katsomaan lasten leikkejä. Moni ikäihminen herkistyy ja herää muistelemaan.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitossa halutaan edistää sukupolvien välistä kohtaamista, koska sillä on havaittu olevan hyviä vaikutuksia niin lapsiin kuin ikäihmisiin.

”Nykyään seniori-ikäiset ja lapset ovat tekemisissä lähinnä ikäistensä kanssa. Luontainen sukupolvien kohtaaminen on aika vähäistä nykypäivänä”, Tarja Satuli-Kukkonen toteaa.

Tutkimusten mukaan suomalaiset lapset lopettavat leikkimisen aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Leikkien liian aikaisella loppumisella voi olla vaikutuksia aikuisiän mielenterveyteen.

Lasten harrastusten sekä heille suunnatun viihteen ja elämyspalvelujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Leikki-ikäisten ajasta kilpailevat myös HopLopin kaltaiset seikkailu ja elämyspuistot.

Satuli-Kukkonen muistuttaa, ettei kaikilla perheillä ole varaa viedä lapsia maksullisiin leikkipaikkoihin. Siksi on tärkeää, että järjestetään matalan kynnyksen maksuttomia leikkitapahtumia.

Lapuan Perinneleikit-tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille lapsille. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Perinneleikit ry järjestävät leikkitapahtumia ympäri Suomea. Kaikille avoimet tapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja ja keränneet parhaimmillaan satoja lapsia leikkimään.

Leikki on hyödyllistä myös aikuiselle. Polttopallon pyörteisiin heittäytyvä aikuinen kokee aikamatkan lapsuuteensa.

”Leikin arvo ihmiselle näkyy siinä, miten paljon lapsuuden leikeistä jää muistoja, joita voi palauttaa mieleen vielä vanhana”, Satuli-Kukkonen toteaa.

Satuli-Kukkosen mielestä olisi tärkeää, että aikuiset myös leikkisivät, eivätkä vain leikittäisi lapsia.

”Aikuisten kanssa koetut leikin ja riemun kokemukset ovat tosi tärkeitä lapsille. Itselleni ovat jääneet parhaiten mieliin lapsuudenleikit isompien lasten ja aikuisten kanssa.”

Ajankohtaista leikkiasiaa: leikkipäivä.fi