Lukijalta: Metsien harvennuhakkuiden korjuujälkitarkastusten tulos on luotettava

Ari Nikkolan mukaan ensiharvennuksista enemmän kuin puolet ei täytä hyvän metsänhoidn suosituksia. Kuva: Pentti Vänskä

Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten luotettavuus on julkisuudessa kyseenalaistettu. On jopa kysytty, että johdettiinko meitä tahallaan harhaan. Metsäkeskus ei ole johtanut ketään harhaan eikä politikoinut tuloksilla.

Sama kysymys kuuluu kyllä esittää muutamille muille tahoille.

Korjuujälkitarkastus on otantamittausta. Tarkastustukokseen sisältyy yksittäisen työmaan osalta aina virhemarginaali. Virhe voi olla plus- tai miinusmerkkinen. Kun työmaita tarkastetaan tarpeeksi monta, niin erisuuntaiset virheet kumoavat toisensa ja koko aineistolle laskettu keskiarvo asettuu oikeaan kohtaan.

Metsäalan toimijat ovat saaneet omissa korjuujäljen tarkastuksissaan erilaisia tuloksia.

Yhdelläkään toimijalla ei kuitenkaan ole käytössään menetelmää, joka antaisi luotettavamman tai oikeamman tuloksen. Kaikki käyttävät jonkinlaista otantamittausta. Oleellisesti luotettavampi tulos saadaan vasta, kun mitataan kaikki puut. Tätä ei yksikään toimija omissa tai metsäkeskuksen tarkastusten uudelleen mittauksessa ole tehnyt.

Keski-Suomen erillisselvityksen tulos eroaa valtakunnallisesta tarkastustuloksesta. Tarkastusaineistossa tai tarkastusmenetelmässä ei ole sellaisia virheitä, jotka selittäisivät eron. Aineistossa on yksittäisiä virheitä ja alkuperäinen tulos, että yksikään työmaa ei täyttänyt metsänhoitosuositusten kriteereitä, oli virheellinen.

Tämä virhe olisi tietenkin pitänyt löytää ennen asian julkituomista.

Valtakunnallisten korjuujälkitarkastusten perusteella voidaan sanoa, että enemmän kuin puolet ensiharvennuksista toteutetaan niin, että työn jälki ei kaikilta osin täytä hyvän metsänhoidon suosituksia. Suurin syy tähän on liian voimakas harvennus.

Tämä on tosiasia, jota kukaan ei omaa mielipidettään vahvemmalla argumentilla voi muuksi todistaa.

Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan tavoite on seurata toiminnan lainmukaisuutta ja kerätä tietoa harvennusten laadusta. Todettuja epäkohtia on jo ryhdytty korjaamaan eli tarkastustoiminta on saavuttanut tavoitteensa. Harvennusten liiallinen voimakkuus on todettu myös uudessa hallitusohjelmassa, mikä kertonee asian merkityksen.

Ari Nikkola

metsänomistaja

Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö

Suomen metsäkeskus, Tampere