Suomi voisi ottaa mallia muista EU-maista, kuten Irlannista, joissa koulujakelujärjestelmää vahvistetaan kansallisella rahoituksella

EU:n koulujakelujärjestelmän eli koulumaito- ja -hedelmätuen tavoitteena on edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja.  Kuva: Sanne Katainen

Lapsena opitut, terveyttä edistävät ruokailutottumukset vaikuttavat aikuisikään saakka. Ruokakasvatus päiväkodissa ja koulussa tavoittaa eri taustoista tulevat lapset edistäen terveyden tasa-arvoa.

EU:n koulujakelujärjestelmän eli koulumaito- ja -hedelmätuen tavoitteena on edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja. Järjestelmässä on kehitettävää tavoitteen saavuttamiseksi, ja sen julkinen kuuleminen onkin käynnissä heinäkuun loppuun.

Tuettujen elintarvikkeiden lisäksi koulujakelujärjestelmään tulee jatkossakin liittää ruokakasvatuksellisia toimenpiteitä. Maistuva koulu -tutkimuksen mukaan säännöllinen ruokakasvatus lisää koulupäivän aikaisen täysipainoisen lounaan nauttimista alakoululaisilla. Ruokakasvatuksen rahoitus onkin pidettävä koulujakelujärjestelmässä vähintään nykyisellä tasolla.

Kestävän ja terveyttä edistävän ruokavalion avaimia ovat kasvispainotteisuus ja monipuolisuus, joita on tärkeää opetella jo lapsuudessa. Koulujakelujärjestelmän tuki tulee jatkossa kohdistaa erityisesti kasviksiin, hedelmiin, marjoihin ja täysjyvätuotteisiin, joita on terveellisessä ja kestävässä ruokavaliossa runsaasti.

Jotta koulujakelujärjestelmä todella tukisi lasten ja nuorten kestäviä ja terveellisiä ruokailutottumuksia, on hedelmätukea hyödynnettävä nykyistä paremmin Suomessa. Kouluhedelmätuen uudistamiseen, kuten tuotevalikoiman laajentamiseen ja hakemisen helpottamiseen, tulee osoittaa kansallista lisärahoitusta.

Nykyinen EU-rahoitus ei edes riittäisi ideaalitilanteeseen, jossa kaikki Suomen kunnat hyödyntäisivät hedelmätukea. Suomi voisi ottaa mallia muista EU-maista, kuten Irlannista, joissa koulujakelujärjestelmää vahvistetaan kansallisella rahoituksella.

Lasten ja nuorten kasvisten käyttö on suosituksiin nähden liian vähäistä, eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta tutustua kasviksiin kotona. EU:n koulujakelujärjestelmää ja sen kansallista toimeenpanoa kehittämällä kestävä ja hyvinvointia edistävä ruokavalio voidaan tehdä kaikille lapsille ja nuorille tutuksi.

Silja Varjonen

toiminnanjohtaja

Aliisa Hyvönen

Saila Paavola

ruokakasvatuksen asiantuntijoita

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry