Aluekehittäminen ei voi perustua suuruuden logiikkaan
Suomessa on vakiintunut käsitys, että ainoastaan suuret ja tehokkaat alueet voivat menestyä. Ajatellaan, että kehittämistoimet on keskitettävä Etelä-Suomen suurimmille keskusseuduille.
Tällaisen ajattelun juuret ovat Yhdysvaltojen ja Keski-Euroopan suurkaupunkialueiden todellisuudesta syntyneissä kehitysmalleissa.
Niiden kritiikitön sovittaminen Suomen oloihin jättää huomioon ottamatta maantieteemme luonteenomaisimmat piirteet: pienen väkiluvun, pitkät etäisyydet, harvan asutuksen, suuren maaseudun ja pienet keskukset. Aluerakenteemme perusolemus on pienten paikallisyhteisöjen mosaiikki.
Suomen aluekehittäminen ja monipuolisen hyvinvoinnin edistäminen eivät voi perustua suuruuden logiikkaan, huippuyksikköajatteluun ja menestyksen tavoitteluun muutaman superalueen kautta. Tällainen valinta ei myöskään maksimoi Suomen kilpailukykyä.
Meidän mahdollisuutemme on edellytyksiä luova kehittäminen, jossa kullekin paikallistaloudelle annetaan mahdollisuus kehittyä omista lähtökohdistaan.
Suomen on muutamien ennalta määriteltyjen ”innovaatiokeskittymien” sijaan kiinnityttävä globaalin virtoihin satojen omaehtoisia kehityspolkujaan tavoittelevien paikallistalouksien kautta.
Tämä edellyttää maan kaikissa osissa yhteiskunnan takaamaa fyysisen liikenteen ja tietoliikenteen infrasruktuuria, peruspalvelujen tarjoamista lähietäisyydeltä, lähikouluja, kattavia kirjastopalveluja sekä hajautettua korkeakouluverkostoa.
Poliitikkojen, iltapäivälehtien kolumnistien, ajankohtaisohjelmien juontajien, tviittaajien ja kaikkein vähiten aluetutkijoiden asia ei ole tehdä jakoa menestyviin ja menestymättömiin alueisiin.
Oikeudenmukaisuus ja sivistysvaltion ihanne edellyttävät kaikkien kansalaisten hyvän elämän edellytysten turvaamista asuinpaikasta riippumatta. Edellytyksiä luovan kehittämisen avulla syntyy keskusten lisäksi myös maaseudulle kiinnostavia asetelmia.
Muutamiin keskusseutuihin tukeutuva strategia ei anna sattumalle riittävästi mahdollisuuksia. Suuruuden logiikkaan perustuva aluekehittäminen kykenee siivilöimään vain murto-osan tulevien menestystarinoidemme aihioista.
Monimuotoisesta paikallisuudesta nousee Suomen menestys. Myönteisille sattumille on annettava maksimaalinen mahdollisuus.
Hannu Katajamäki
aluetieteen emeritusprofessori
Vaasan yliopisto
Monimuotoisesta paikallisuudesta nousee Suomen menestys.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
