Postia kannattaa yhä odottaa
Seuraava hallitus joutuu taas määrittelemään uudelleen Postin tehtävät.7.12.201801:00
Postin saapuminen on viime vuosina noussut erityisesti maaseudulla huomattavaksi tapahtumaksi. Kaukana ovat ne ajat, jolloin tuttu postinkantaja lähes kellontarkkuudella toimitti kirjeet, laskut ja lehdet laatikoihin.
Nyt lähetykset saapuvat mitä erikoisimpiin aikoihin, jos saapuvat. Tulevaisuus näyttää vielä villimmältä.
Liiketaloudellista tulosta tavoitteleva Posti surkuttelee kirjelähetysten määrän vähenemistä. Kun lähetysten määrä vähenee jopa 10 prosentin vuosivauhtia ja kulut pysyvät entisellään, murheen ymmärtää. Silti maaseudulla asuvien kannattaa edelleen kysyä postinsa perään. Postin ensimmäinen tehtävä on jakaa se kaikille suomalaisille.
Valtion on Postin omistajana lopulta määriteltävä, miten sen omistama yritys tehtävästään selviää. Kuluvan hallituskauden aikana liikenneministeri Anne Berner (kesk.) on sitkeästi yrittänyt saada postin jakeluun ja muuhun maakuntien logistiikkaan tehoa.
Nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti vauhtia on haettu kilpailuttamisesta ja muista markkinatalouden mekanismeista. Toistaiseksi tulokset eivät ole yrityksistä huolimatta jakeluja maakunnissa tehostaneet.
Huippu oli kesällä päättynyt kilpailutus, jossa Postille haettiin tehokkaampia toimijoita yksityisten jakeluyhtiöiden parista. Tuloksena oli, että mitään ei tapahtunut. Kilpailussa menestyneet toimijat olivat jo aiemmin postin alihankkijoita.
Postin mielestä tämä osoitti, että sen jakelujärjestelmä on maan paras. Yksityiset jakeluyhtiöt puolestaan pitivät kilpailun sääntöjä epäreiluina. Niiden mielestä Posti ei ollut asiassa tosissaan mukana. Molemmat saattavat olla oikeassa.
Tulos koko touhusta on kuitenkin maaseudun kuljetusten osalta onneton. Tehoa ei löytynyt lehtien jakoon. Postin ja jakeluyhtiöiden välinen luottamuspula on ilmeinen.
Myöskään maaseudun kuljetusten yhdistäminen ei ole edennyt. Kela-taksit, koulukuljetukset, postin ja lehtien jako järjestetään edelleen erillään toisistaan.
Tilanne ei ole ollut otollinen myöskään Postille. Sen toiveet yksityistämisestä kärsivät loppukesästä pahan kolauksen.
Postin johto olisi toivonut pääsevänsä kilpailemaan pohjoismaisten ja eurooppalaisten jakeluyhtiöiden kanssa samoilla pelisäännöillä. Näin ei käynyt. Posti joutuu edelleen tasapainoilemaan tuloksenteon ja perustehtävänsä, postin jakamisen välillä.
Tämä on Postin kannalta kohtuutonta. Seuraavan hallituksen onkin määriteltävä, mitä se yhtiöltään haluaa.
Pitäisikö Postin keskittyä jakamaan lähetykset, paketit ja lehdet perustehtävänsä mukaan? Kun sen jakeluverkosto on joka tapauksessa muita parempi, voisiko valtio velvoittaa sen järjestämään myös alueillaan muiden kuljetusten yhdistämiset? Olisiko Postin tulevaisuus pörssiyhtiön sijasta yhteiskunnallisia palveluja tuottava laitos?
Jos sosialidemokraatit ovat seuraavassa hallituksessa, Postin yksityistäminen tuskin etenee. Sen sijaan ymmärrys valtionyhtiön palvelutehtävää kohtaan voi hyvinkin kasvaa. Osan menettämistään osingoista valtio voisi saada takaisin logistisena tehokkuutena ja siitä johtuvana ympäristöpäästöjen vähenemisenä.
Postin asiakkaat taas voisivat saada takaisin ripauksen aiemmasta palvelutasosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
