Pohjois-Suomeen tarvitaan uusi sellutehdas

Suomessa toiminee tätä nykyä 18 sellutehdasta. Näistä vain kolme Pohjois-Suomessa.

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreimmassa julkaisussa Pohjois-Suomen metsien kokonaiskasvu on vuositasolla noin 30 miljoonaa kuutiometriä. Se on lähes kolmannes koko Suomen metsien kasvusta.

Tästä hyödynnetään keskimäärin 16 miljoonaa kuutiota, eli vain hieman yli puolet. Pienpuuta jalostavaa teollisuutta puuttuu Pohjois-Suomesta hyvin merkittävässä määrin.

Stora Enson lakkautettua Kemijärven sellutehtaan vuonna 2008 UPM lopetti Kajaanin sellutehtaan muutamaa vuotta myöhemmin. Pohjois-Suomen nuorissa kasvatusmetsissä, jotka ovat kiireellisessä ensiharvennustarpeessa, on tapahtumassa peruuttamaton muutos huonompaan suuntaan.

Kuitupuumarkkinoiden nopea heikkeneminen on aiheuttamassa ison vahingon nuorissa metsissämme. Tämä näkyy ensisijaisesti Itä-Lapin, Koillismaan ja Kainuun alueilla. Pitkässä juoksussa tämä huono kehityssuunta näkyy myös tärkeän tukkipuun heikentyvässä saannossa sahoille.

Riittämätön kuitupuuta käyttävä tehdaskapasiteetti on jättämässä Pohjois-Suomen metsiin ruman jäljen. Pohjois-Suomen metsien nuorten kehitysluokkien osuus puustosta on tutkijoiden mukaan lähes 70 prosenttia.

Metsien nopea riukuuntumisvaara on ilmeinen. Jos mitään ei tehdä, voidaan puhua pitkällä aikavälillä jopa miljardiluokan vahingosta pohjoisen metsäklusterille ja Suomen kansantaloudelle.

Pohjois-Suomen metsien hyvä kasvu on yllättänyt myös metsäntutkijat. Tutkijoiden mukaan Pohjois-Suomen hyvin muokatun tuoreen kankaan männiköt tuottavat 30–70 -ikävuosivälillä puuta hehtaarilla jopa 9–11 kuutiota per vuosi.

Ensiharvennusten tarve kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Harvennusrästit lisääntyvät vuosi vuodelta ja pahentavat tilannetta entisestään hyvin nopeasti.

Toimimaton kuitupuumarkkina Pohjois-Suomessa lyö korville niitä suuria työpanoksia, joita metsänomistajat, mhy-sektori, metsäkeskukset ja muut koko puuketjun alkupään toimijat ovat vuosikymmenten saatossa tehneet metsien alkukasvatuksen onnistumisen eteen.

Vuosikymmenten aikana käytetyt Kemera-tukien hyödyt taitavat tällä menolla mennä kankkulan kaivoon. Tukkisaanto sahoille jää toteutumatta, jolloin vahinko myös metsänomistajille on hirveä.

Viime vuosina on näkynyt selvästi koko metsäklusterin kehityksen suunta. Kuitupuuta käyttävän tehdaskapasiteetin väheneminen on aiheuttanut ylikapasiteettitilanteen raaka-aineen tuottajapuolelle.

Tämä on näkynyt kaikkein selvimmin juuri täällä Itä-Lapin, Koillismaan ja Kainuun alueella. Kuitupuun nollaraja ei enää ole kaukana. Jos tehtaat sijaitsevat 300–400 kilometrin päässä leimikosta, puun koko arvo sen tuottajalle katoaa pitkiin matkoihin.

Kemijärven entisen sellutehtaan tontti odottaa uuden tehtaan rakentajaa. Valmiina on jo rautatie Pohjanlahden satamiin ja ympärillä Itä-Lapin runsaat nuoret kasvavat metsät. Myös Keitele Forestin sahan ja liimapalkkitehtaan synergia on varmasti eduksi.

Sellutehdasinvestointi vireyttäisi Pohjois-Suomen elinkeinoelämää pitkäksi aikaa eteenpäin. Ennen kaikkea tällä turvataan merkittävästi pohjoisten metsien tuottokykyä ja tervettä kasvua tulevaisuuteen.

Toivotan Kemijärven sellutehdashankkeelle ja sen rohkeille vetäjille kantavaa myötätuulta erittäin kannatettavan projektin eteenpäin viemisessä. Samalla toivon MTK:lta tukea myös Pohjois-Suomen metsäteollisuusinvestoinneille.

Suomen uudelta hallitukselta toivon syvän vihreää valomerkkiä myös Kemijärven hankkeelle. Uusille vastavalituille kansanedustajille on "Kemijärven suuri poika" Heikki Nivala osoittanut alkuvaiheen askelmerkit, joita on hyvä seurata. Tämä jos mikä on vahvan aluepolitiikan paikka.

Sellutehdas olisi yksi esimerkillisen hyvä mallikohde toteutettavaksi saadaksemme Suomi nousuun myös Pohjois-Suomen osalta.