Kestävä kehitys kauppasopimuksissa

EU:n komission ja neljän Etelä-Amerikan maan muodostaman Mercosur-kauppa-alueen neuvottelijat saivat kesäkuussa valmiiksi EU-Mercosur-kauppasopimuksen. Valmisteluja ja neuvotteluja sopimuksesta on käyty jo lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Saavutettu tulos on tässä vaiheessa vielä poliittisen tason sopimus. Seuraavaksi se viimeistellään juridisesti päte­vään tekstimuotoon ja myös käännetään kaikille EU-kielille. Tähän vaiheeseen kulunee hyvinkin vielä parisen vuotta. Tämän jälkeen sopimus etenee neuvoston ja EU-parlamentin hyväksyttäviksi.

Koska sopimus pitää sisältää myös asioita, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, etenee se kansallisten ja eräissä maissa myös alueellisten parlamenttien hyväksyttäväksi. Tähän ratifioimisvaiheeseen kuluu varmasti vuosia.

Komissio voi kuitenkin panna sopimuksen toimeen väliaikaisesti – sen jälkeen, kun neuvosto ja EU-parlamentti ovat sen hyväksyneet – niiden asioiden osalta, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan. Maataloustuotteiden tuontikiintiöt ovat muun muassa näitä kokonaan EU:n toimivaltaan kuuluvia asioista.

Amazonin metsäpalot ovat nostaneet Mercosur-sopimuksen ja ylipäänsä EU:n kauppasopimukset julkiseen keskusteluun uudessa valossa. Kun Brasilian metsäpalojen mittaluokka on selvinnyt, on monen poliitikonkin ensimmäinen reaktio ollut, että Mercosur-sopimus on hylättävä. On ajateltu, että Brasilian hallituksen ja presidentti Bolsonaron toimia ei pidä kauppasopimuksella tukea.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Kysymyksen voi esittää myös siten, onko EU:lla suurempi mahdollisuus vaikuttaa Amazonin metsäpaloihin tekemällä kauppasopimus kuin jättämällä sopimus tekemättä.

Mercosur-sopimukseen, kuten EU:n muihinkin viime vuosina tekemiin kauppasopimuksiin, sisältyy kestävän kehityksen luku, jolla tähdätään muun muassa ympäristönsuojelun tason parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kansainvälisten sopimusten noudattamiseen niin työolojen kuin ympäristöasioiden osalta.

EU:n kauppasopimuksiin sisältyy tiettyjä mekanismeja, jolla tähän kestävän kehityksen lukuun sisältyviä sitoumuksia valvotaan. Merkittävä rooli kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten valvonnassa on sisäisillä neuvoa antavilla ryhmillä (Domestic Advisory Group), joihin kootaan esimerkiksi elinkeinoelämää, työmarkkinaosapuolia sekä ympäristö- ja muiden järjestöjen edustajia.

Neuvoa-antavat ryhmät ovat foorumi, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat seurata kauppasopimuksiin sisältyvien ihmisoikeus-, työoikeus- ja ympäristösitoumuksien toteutumista. Komissio on viime aikoina määrätietoisesti pyrkinyt vahvistamaan kauppasopimusten kestävän kehityksen lukuun sisältyvien sitoumusten seurantaa ja velvoittavuutta. Viime vuonna komissio esitteli tähän liittyviä ehdotuksiaan.

On siis selvää, että EU:n vaikutusmahdollisuudet vaikkapa ympäristön tilaan Brasiliassa tai ylipäänsä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ovat suuremmat, jos meillä on sopimus.

Sääntöperusteinen kauppa ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen ovat asioita, joihin ainakin meidän suomalaisten kannattaa maailmankuvansa perustaa.

EU:n kauppasopimuksilla on mahdollista luoda vakaampaa toimintaympäristöä ja lieventää epävarmuutta. On myös oman etumme mukaista, että EU:n kauppasopimuksiin sisältyvät vahvat ja velvoittavat sitoumukset kestävän kehityksen osalta.

Maatalouden näkökulmasta Mercosur-sopimuksen sisältö ei ole kovin hyvä. Tässä sopimuksessa eurooppalainen maatalous on kärsivä osapuoli ja vastaavasti eurooppalainen teollisuustuotanto hyötyvä osapuoli. Onneksi EU on viime vuosina tehnyt myös toisenlaisia kauppasopimuksia.

Mercosur-sopimus luo osaltaan perusteita sille, että maataloustuotannon EU:ssa on kyettävä edelleen parantamaan kilpailukykyään. Tuottoja on lisättävä ja kustannuksia aiheuttavia tekijöitä vähennettävä. Asia kytkeytyy siten myös vahvasti EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan ja sen rahoitukseen.

Mercosur-sopimuksen häämöttäessä eurooppalaiselle maataloustuotannolle ei voida asettaa ylimääräisiä kustannusrasitteita. Leikkausvaraa maatalouden EU-rahoitukseen tulevalla kaudella ei ole.

Maatalous­tuotteiden tuontikiintiöt ovat kokonaan EU:n toimivaltaan kuuluvia asioista.