Sakset irti sote-järjestöistä! Vahva kansalaisyhteiskunta on osa suomalaisuutta

Auttava puhelin. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Mielipide|Politiikka

15.4.202606:00

Kolumni

Krista Mikkonen

Auttava kriisipuhelin, omaishoitajien vertaistukiryhmä, infoilta sydänsairauksista, kohtaamiskahvila, digineuvonta, apua asunnottomille, tukea erityislapsien perheille ja vammaisille… Sote-järjestöjen toiminta tukee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia lukemattomilla tavoilla. Jokainen meistä voi kaivata järjestöjen tukea jossain kohtaa elämässään.

Järjestöillä on kautta historian ollut tärkeä rooli hyvinvoinnin rakentamisessa ja ylläpidossa. Vahva kansalaisyhteiskunta on osa suomalaisuutta. Se luo jokaiselle mahdollisuuksia toimia ja osallistua. Yhteisöllisyyttä ja toisten auttamista pitäisi arvostaa, ei vähätellä.

Orpon hallitus suhtautuu kummallisen vihamielisesti koko järjestökenttään. Hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat tähän mennessä leikanneet sote-järjestöiltä jopa 140 miljoonaa euroa. Se vastaa lähes 40 prosenttia valtionavustuksista.

Lisää leikkauksia on väläytelty tulevaan kehysriiheen. Leikkaukset vähentävät suoraan järjestöjen toimintaa.

Orpon hallitus vähättelee järjestöjen työtä. Se ei arvosta vapaaehtoisten tekemää tärkeää työtä. Eikä se myöskään näe sen yhteiskunnalle tuomaa taloudellista säästöä sekä yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistumista.

Sote-järjestöt pyörivät pitkälti vapaaehtoisten voimin. Sosten laskelmien mukaan yhtä sote-järjestön työntekijää kohden järjestössä toimii 23 vapaaehtoista. Tätä resurssitehokkaampaa ja vaikuttavampaa toimintaa ei käytännössä ole.

Tästäkin huolimatta Purran sakset kurottavat kohti sote-järjestöjä.

Järjestöt tuottavat suuren osan matalan kynnyksen palveluista, tarjoavat vapaaehtoistoimintaa ja työllistävät sote-alan ammattilaisia. Sote-järjestöt täydentävät julkisia palveluja. Niillä on erityinen rooli haja-asutusalueilla, missä niin julkiset kuin kaupalliset palvelut ovat harvassa. Järjestöjen antamalle avulle on nyt entistä suurempi tarve, kun hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen ovat astuneet voimaan.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma kirjoitti (HS 9.4.), että hyvinvointivaltiosta puhutaan usein sen tarjoamien palvelujen kautta, vaikka se on enemmän kuin palveluautomaatti. Hyvinvointivaltio takaa luottamuksen siihen, ettei ihminen jää vastoinkäymisiä kohdatessaan heitteille, vaan saa apua. Hyvinvointivaltiossa kansalaisen ei tarvitse pelätä.

Nyt ihmisten kanssa keskustellessa korostuu pelko, että apua ei saakaan, jos sitä yhtäkkiä tarvitsisi. Pelko yksin jäämisestä hädän hetkellä kertoo, että suomalainen hyvinvointivaltio ei onnistu tuottamaan laajaa turvallisuuden tunnetta kuten ennen.

Päättäjien tehtävänä on vahvistaa luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Se ei tapahdu leikkaamalla hyvinvointivaltiosta, vaan säilyttämällä vahvat julkiset palvelut ja takaamalla sote-järjestöjen toimintaedellytykset.

Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.)