Kuinka kauan hallitus pystyy vielä lykkäämään kasvun käynnistymistä?
Talouskasvu ei synny käskemällä, eikä pelkillä leikkauksilla, kirjoittaa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman. ”Se syntyy luottamuksesta – sillä luottamus on talouden parasta valuuttaa.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.). Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia17.12.202508:00
Suomen taloutta vaivaa valtiovarainministeriön mukaan “tuntematon jarru”. Muualla Euroopassa kasvu on jo käynnissä, työllisyys vahvistuu ja investointeja laitetaan liikkeelle.
Jopa muissa Venäjän rajamaissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa työllisyys on kääntynyt kasvuun ja erityisesti Puolassa porskutetaan vahvasti eteenpäin – mutta meillä Suomessa poljetaan paikoillaan.
OECD:n mukaan Suomi on kuluvana vuonna ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva. Se on pysäyttävä tieto, sillä kaikki kasvun elementit pitäisi olla kasassa: inflaatio on laskenut, palkankorotukset nostavat ostovoimaa ja vientikin jo vetää.
Mutta hallitus ei ole onnistunut kääntämään näitä edellytyksiä kasvuksi. Paljon puhetta, vähän villoja.
Sama pätee myös velkaantumiseen, joka luvattiin lopettaa. Silti tänä vuonna velkaa otetaan melkein yhtä paljon kuin pahimpana koronavuonna, lähes 18 miljardia euroa.
Miksi Suomi sitten junnaa, vaikka edellytyksiä olisi parempaan? Talouskasvu ei synny käskemällä, eikä pelkillä leikkauksilla. Se syntyy luottamuksesta – sillä luottamus on talouden parasta valuuttaa.
Kasvu syntyy luottamuksesta siihen, että oma työ pysyy, kannattaa ja arki pysyy kasassa. Yritysten luottamuksesta siihen, että Suomi on vakaa maa, jonne kannattaa investoida.
Valtioneuvos Matti Vanhanen kiteytti tämän osuvasti Talous & Yhteiskunta -lehden haastattelussa. Hän totesi, että hallitus – ja erityisesti sen valtiovarainministeri Riikka Purra – on puheillaan ja toimillaan vahingoittanut ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Kokeneen pääministerin ja valtiovarainministerin sanoja ei kannata ohittaa.
Myös pääministeri Orpo lausui lopulta ääneen sen, mikä on kaikille muille ollut jo pitkään selvää: jatkuvat hallituksen rasismikohut ovat isänmaalle vahingollisia. Nyt on lapsellisella ilveilyllä heikennetty maakuvaamme Kaukoidässä, mutta opitaanko tälläkään kertaa pelisääntökeskustelusta mitään?
Luottamusta voisi palauttaa oikeudenmukaisemmalla talouspolitiikalla, arjen palveluista huolehtimalla ja kohdistamalla veronkevennykset niille, jotka kohdistaisivat varat kotimaassa kulutukseen, investointeihin ja työllistämisen helpottamiseen. Ja tietysti jo ihan sillä, että vallankäyttäjät käyttäytyvät ihmisiksi.
Vaikka epävarmuutta on viljelty kohta kolmen vuoden ajan, niin yhdestä asiasta on voinut olla varma: On Suomella mennyt oikeistohallituksen johdolla kuinka huonosti tahansa, niin syy on ollut aina jonkun muun. Yleensä edellisen hallituksen.
Ongelmien ratkaisujen osalta hallitus ei myöskään kiirehdi. Sotkun saa siivota sitten seuraava hallitus.
Kasvu kyllä ulottuu vielä Suomeenkin ennen pitkää, mutta kysymys kuuluu, kuinka kauan sen käynnistymistä hallitus onnistuu vielä lykkäämään?
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
