Kenelle Suomen ympäristökeskus tutkii?

Hannes Mäntyrannan kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa väitti, että ”Syke tutkii luontojärjestöille” (MT 19.1.). Kirjoitus sisälsi näkemyksiä ja epä­tarkkuuksia, joita Suomen ympäristökeskus haluaa korjata ja tarkentaa.

Suomen ympäristökeskus Syke on valtion tutkimus­laitos, joka tekee laaja-alaista ympäristötutkimusta muun muassa valtioneuvostolle, ministeriöille ja muille suomalaisen yhteiskunnan toimijoille, jotka tarvitsevat tutkimukseen perustuvaa ympäristötietoa. Asiakkaitamme ovat myös erilaiset järjestöt, kuten maanomistajien ja teollisuuden etujärjestöt (esimerkiksi MTK ja Metsä­teollisuus), yksittäiset yritykset sekä kansalais­järjestöt, joihin kirjoituksessa viitattiin luontojärjestöinä.

Asiakkaitamme ovat myös erilaiset kansainväliset tahot, kuten Euroopan unioni, sen tutkimuslaitokset ja erilaiset kansainväliset ympäristö­sopimukset ja yhteistyö­alustat. Tuotamme tutkimus- ja asian­tuntijatietoa tasapuolisesti kaikille tahoille, jotka tällaista tietoa tarvitsevat ja haluavat sitä käyttää.

Syken kansainväliseen yhteis­työhön on jo pitkään sisältynyt lähialueyhteistyö, muun muassa naapurimme Venäjän kanssa. Barentsin alueen ympäristöyhteistyö on yksi Syken ja Suomen ympäristö­ministeriön toiminta-alueista.

Suomi on mukana Barentsin euroarktisen neuvostossa, jonka tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen sekä turvallisuuden lisääminen Barentsin alueella. Neuvoston muita jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU:n komissio.

Barentsin euroarktisen neuvoston toimintaan sisältyy viisi isoa teemaa ympäristön, talouden, vesivarojen ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen aloilta. Luonnon­suojelun tärkein tavoite on toteuttaa luonnon moni­muotoisuuden kannalta edustava ja tehokkaasti hallinnoitu Barentsin luonnonsuojelu­alueiden verkosto.

Valtioiden välistä yhteistyötä tehdään myös maiden rajat ylittävien luonnonsuojelualueverkostojen, kuten Fenno­skandian vihreän vyöhykkeen kehittämisessä.

Kirjoituksessa kritisoitiin Barentsin alueen luonnon­suojeluhanketta (BPAN), joka valmistui Venäjän puheen­johtajuuskaudella (2015–2017). Suomi oli neuvoston puheenjohtajamaa edellisellä kolmi­vuotiskaudella. Barentsin euroarktisen neuvoston puheen­johtajamaa on parhaillaan Ruotsi.

BPAN on saanut toimeksi­antonsa ja käsitteensä yhteistyössä, jossa on sovittu suojelun kriteereistä eri valtioiden osallistujien kanssa.

On totta, että prosessissa määritelty korkean suojeluarvon metsä (High Conservation Value Forest) on hankalasti määriteltävissä, varsinkin kun eri valtioiden aineistot ovat laadultaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia.

On myös muistettava, että BPAN-raportti on hanke­raportti, ei virallinen asia­kirja, kuten Mäntyranta antaa ymmärtää. Kyse on suojelun­arvoisia metsiä koskevasta tilannekuvasta alueiden hallintojen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisen tarpeisiin.

Yhteisten käsitteiden käyttäminen osoittaa myös pyrkimystä käydä valtioiden välistä kansainvälistä keskustelua.

BPAN-hankkeen raportti esiteltiin viime vuoden lopulla Norjassa Barentsin ympäristö­ministerikokouksessa, jossa se sai hyvän vastaanoton. Kirjoituksessa mainitut Aichi-­ tavoitteet on Suomen valtio hyväksynyt kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2010.

Tavoitteiden kansallisesta tulkinnasta ovat Suomessa vastanneet ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Syke ottaa omassa työssään huomioon näiden ministeriöiden asettamat kansalliset tulkinnat.