Mielenilmaus eteläsuomalaiselta maitotilalta

Venäjä-pakotteet ja niistä seurannut tuottajahinnan lasku ovat ajaneet maidontuotannon ennennäkemättömään kriisiin.

Pakotteiden aiheuttamat vuosimenetykset ovat tilallamme noin 90 000 euroa. Tällä menolla joudumme ajamaan tuotannon alas vuoden 2016 jälkeen.

Menetyksien pienentämiseksi AB-alueen maitotiloilla investoinnit on laitettu jäihin ja tuotannon pyörittämiseen on haettu lainaa.

Lähes kaikki tilat ovat maksukriisissä. Vaikka navettainvestoinnista olisi yli kymmenen vuotta, lainaohjelmat pyörivät samalla tavalla kuin hiljakkoin investoineella tilalla.

Monet velkaiset tilat ovat lisänneet lehmämäärää ja työmäärää tappioiden pienentämiseksi. Työmäärän lisääminen on haasteellista, kun tähänkin asti on jo tehty 350 päivää vuodessa ja helposti 10 tuntia päivässä.

Kaikista menoista tingitään. Säästöistä kärsii jopa eläinten hyvinvointi: halvat rehut, pienemmät annokset ja väsynyt tuottaja on eläinten kannalta huono yhdistelmä. 

Etelä-Suomen maitotilat ovat koko EU-ajan saaneet huomattavasti vähemmän tukea kuin Keski- ja Pohjois-Suomen tilat, jotka saavat tällä hetkellä kansallista litrakohtaista tukea 9–32 senttiä litralta ja maidon kriisitukea kaksi senttiä litralta. Litratuet suojaavat C-alueen tilojen taloutta vaikeassa tilanteessa.

Etelässä tuotantoon sidottuja tukia ei ole tämän vuoden alusta maksettu lainkaan. Täällä odotellaan EU:n maksamaa lehmäpalkkiota, jonka taso ei ole lähelläkään pohjoisimpien alueiden tukea. Tämän vuoksi raju tuottajahinnan aleneminen iskee kipeimmin eteläsuomalaisille maitotiloille.

AB-alueen pienempi tukitaso perustuu poliittiseen valintaan. Tuotantokustannuksissa ei ole eroja akselilla Helsinki-Rovaniemi. Satotasotaulukko kertoo, että nurmen satotasot ovat Uudellamaalla Lapin jälkeen Suomen pienimmät. Seuraavana tulevat Kainuu ja Varsinais-Suomi.

Etelä-Suomen maitotilat ovat maan tehokkaimpia ja yrittäjien ammattitaito korkealla tasolla. Venäjä-pakotteiden vuoksi tuotannon lopettamista harkitsevat juuri AB-alueen tilat, jotka ovat pienemmän tuen vuoksi jo kauan joutuneet toimimaan tehokkaasti pienillä katteilla, huonommilla koneilla ja vanhemmalla rakennuskannalla. 

Eräässä haastattelussa kuusamolaisen (tuki 16,7 senttiä/litra) maitotilan isäntä myönsi, että tuottajahinnan aleneminen aktivoi tehostamaan tuotantoa. Etelä-Suomessa tuotantoa on tehostettu viimeiset 20 vuotta. Kaikki kivet on jo aikaisemmin käännetty, eikä tehostamisen mahdollisuuksia enää ole. Välttämättömästä on tingittävä.

Kansalaisten mielenilmauksen yhteydessä peräänkuulutettiin tasa-arvoa. Toivomme, että päättäjät vihdoin tunnustavat maidontuotannossa vallitsevan tilanteen ja ohjaavat tasa-arvon nimissä kaiken mahdollisen tuen eteläsuomalaisille maitotiloille.

Masku