Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Myy rohkeasti itseäsi torilla

    Kuuntele asiakasta, kun törötät siellä torilla parhaita puoliasi esitellen. Hän ei halua päiväkahvia, vaan enemmän.

    Tämä kolumni on Sinulle, joka olet ehdolla kevään kuntavaaleissa. Ensinnäkin onnittelen rohkeudesta: itsensä voi ryvettää vain kerran. Jos on jonkun riveihin mennyt, maine seuraa. Sama juttu kuin niin sanotulla huonolla naisella.

    Mutta kun on sille tielle lähtenyt, kannattaa panna kaikkensa peliin.

    Minä tein niin neljä vuotta sitten. Lähdin myymään itseäni torille tietämättä, mitä siitä seuraa. Saatoitte lukea otteita tuosta retkestä tältä palstalta.

    Itsensä alttiiksi panemisesta seurasi reilun neljän vuoden nakki. Rehellisesti voin sanoa, että oli hauskaa, opettavaista ja sen arvoista, joka hetki. Oli hienoa tulla ihan tuntemattomienkin valituksi, ilman sitä ei pääse päättäjäksi. Leipätyönikin on hyötynyt harrastuksestani suuresti.

    Alussa pelottaa ja on uusissa ympyröissä kuin Liisa Ihmemaassa, mutta kyllä ne useimmat koukerot siitä avautuivat.

    Sitten pari neuvoa.

    Kuuntele asiakasta, kun törötät siellä torilla parhaita puoliasi esitellen. Hän ei lähesty sinua vain karkin tai päiväkahvin toivossa. Hän haluaa enemmän. Hän haluaa palan sinua itseäsi: aatteesi, arvosi tai edes mielipiteesi. Puhu rohkeasti ja riittävästi, mutta kuuntele vielä enemmän.

    Ole rehellinen. Valheesta jää kiinni, politiikassakin. Minulta kysyttiin esimerkiksi kuin ohimennen, kannatanko pieniä luokkakokoja. Kukapa ei kannattaisi? Kun kysyjä vielä oli kasvatusalalla toimiva puolituttu äiti, teki mieli arvata, että hän kannattaa, ja vastata sen mukaan. Siis nuoleskella mahdollista äänestäjää.

    Vastasin kuitenkin ei, ja saatoin menettää koko perheen äänet. Kerroin, että jos luokassa olevaa lapsimäärää pienennetään, tarvitaan lisää luokkatiloja, ehkä yhden uuden koulun verran. Se maksaa ehkä 15 miljoonaa euroa ja nostaa jokaisen äidin ja isän veroprosenttia, joka kuukausi. Hyvilläkin asioilla on aina kaksi puolta.

    Mene kaikkeen mukaan. Lautakuntien ja muiden elinten varapaikatkin ovat hyviä: pääsee valmistelukokouksiin ja kyselemään omassa ryhmässään ja on perillä asioista, kun niistä päätetään.

    Ylikunnallisessa luottamustehtävässä opit ymmärtämään paitsi kuntasi sisäisiä myös kuntien välisiä riippuvuuksia. Ja ehkäpä suhteuttamaan oman kuntasi aseman naapuruston ja maakunnan mittakaavassa.

    Tee yhteistyötä. Verkostoituminen kuulostaa aikaa vievältä, mutta sitä tarkoittaa jo kuntalaisten ja muiden puolueiden edustajien avoin kuuntelu. Opit ymmärtämään asioita eri kannoilta ja saat ehkä omaakin asiaasi eteenpäin jonakin päivänä. Jos omaa asiaa ei ole, on kuitenkin kivempi olla fiksun ja avarakatseisenkin ihmisen kuin jyrän maineessa. Oman kuntasi parhaaseenhan kai kuitenkin pyrit?

    Käytä aikaa sen verran kuin pystyt, mutta hoida myös, perheesi, työsi ja itsesi. Välillä ihmettelen, miten kaikkiin facebook-keskusteluihin osallistuvat pienten lasten vanhemmat sen tekevät, mutta joku näistä aina joustaa.

    Toivon Sinulle intoa ja voimia, edessä on ainutlaatuinen rupeama!

    Kirjoittaja on toiminut Keravan kaupunginvaltuutettuna (kok.), kaupunginhallituksen varajäsenenä ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä vuosina 2013–2017.