Maaseudulla tapahtuu myös tulevaisuudessa

Biotaloudesta on muodostunut konkreettista kasvua eri alueille Suomessa.

Puun kysyntä on vahvaa, ruuantuotantoa tehostetaan ja haetaan uusia tuotantomuotoja sekä hyödynnetään esimerkiksi kuluttajien kasvavaa kiinnostusta luomu- ja lähiruokaan.

Alueet erikoistuvat vahvuuksiinsa.

Myös kiertotalouden ratkaisut, jotka maaseudulla perustuvat vahvasti maa-, metsä- ja kalatalouteen, ovat monipuolistamassa maaseudun yritystoimintaa. Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia yrittämiseen.

Esimerkiksi biokaasulaitokset ovat rakentumassa biojalostamoiksi. Niissä tavoitellaan perinteisen sähkön ja lämmön lisäksi luomukelpoisia lannoitteita, biokemikaaleja ja liikennepolttoainetta sekä myös uutta rehua ja ruokaa.

Maaseutu tarjoaa tähän uusiutuvaa biomassaa.

Samanaikaisesti luontoon, tilaan ja hiljaisuuteen perustuvien elämysmatkailupalvelujen kehittäminen tarjoaa kasvua ja työpaikkoja.

Monilla maaseutualueilla yritystoiminta perustuu mikro- ja pk-yrityksiin. Ne ovat työllistäjinä ja toiminnan kerrannaisvaikutuksilla erittäin tärkeitä maaseudun veto- ja elinvoimaisuuden lähteitä.

Niiden pitkän aikavälin kannattavuus takaa työpaikkoja jatkossakin maaseudulla.

Tällä hetkellä kannattavuushaasteita on erityisesti mikroyrityksillä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan muun muassa maatilayritykset ja pienet puunkorjuuyritykset kärvistelevät kannattavuuden kanssa.

Se vaikuttaa myös uuden sukupolven ajatuksiin tulevasta työpaikasta tai yrittäjyydestä.

Suomen yrittäjien mukaan koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Investoivien, jatkavien ja kasvuorientoituneiden alkutuotanto- ja jalostavien yritysten tukeminen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien analysointi ja kehittäminen on erityisen tärkeää.

Eri toimialojen yhteistyö ja uudet palvelukonseptit, joissa kytketään yhteen vaikkapa paikallisruoka, luontomatkailu, vesistöaktiviteetit ja metsien vaellusreitit sopivalla digitaalisella palvelualustalla ja sosiaalisen median markkinoinnilla höystettynä, voisivat edistää matkailun kasvua.

Tämä vaatii yrittäjiltä avointa suhtautumista ja luottamuksen rakentamista yrittäjäverkostoissa.

Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa yrittäjät olivat huolestuneita muun muassa maatilojen jatkuvasta vähenemisestä. Se vaikeuttaa yhteistyökumppanien löytymistä ja verkostojen rakentamista.

Yhä useammin kumppaneita ja liiketoimintamahdollisuuksia on etsittävä toimialojen rajapinnoilta ja niiden väliltä vahvasti kuluttajaa kuunnellen.

Maaseutu on myös edelläkävijänä siirryttäessä fossiilisesta aikakaudesta uusiutuviin luonnonvaroihin ja rakennettaessa energiaomavaraisuutta.

Energiatehokkuuden kasvattamisen lisäksi yrittäjiä kiinnostavat uusiutuvan energian pientuotannon mahdollisuudet. Niitä ovat aurinkoenergia, puun eri käyttömuodot energiantuotannossa, maalämpöjärjestelmien lisääminen lämmitysenergian lähteenä sekä sähkön ja biokaasun hyödyntäminen yritysten ajoneuvoissa.

Meitä odottaa uusiutuva tulevaisuus monella tapaa.

Kirjoittaja on Luken ohjelmapäällikkö.