Tukka silmillä kohti anarkiaa

EU:n ympäristövaliokunnan lulucf-esitys maalaili hiilenmustaa tulevaisuutta meille metsästä eläville. Suuren kuvan ymmärtäneet lähtivät helmitaulujen kanssa havainnollistamaan viestinviejille tilanteen vakavuutta.

Riemuksemme valtionrajoja katsomaton konsensus löytyi metsäisten kansojen keskuudessa. Kestävän metsätalouden mallioppilaiden manifesti sai kuin saikin nähdä päivänvalon ennen arkun viimeistä naulaa.

Silti on muutama vastavirtaan lahopuukuoriaisella ratsastava toveri, ken käy happihumalassa vähempiosaisten kirveenvarsia katkomaan.

Kun asia on kaikin puolin globaali, on surkuhupaisaa kaavailla sertifioiduista talousmetsistämme näyttämöä itsetuhoiselle luonnonsuojelulle. Sehän pakottaa maailman metsäteollisuutta nojaamaan jyrkemmin kehitysmaiden luonnonmetsien ylle.

Ja sitten tästä kansalaistottelemattomuudesta. Punaisia päin ajanut auto joutuu poliisin haaviin. Kuski alkaa välittömästi rauhanomaiseen istumamielenosoitukseen. Kyllä nyt jokaisella on oltava oikeusvaltiossa mahdollisuus kyseenalaistaa lain kirjain omaan moraalikäsityksensä vedoten.

Sitä paitsi liikennevalojen väritkin kaipaisivat päivitystä; nykyään on niin vaikeaa erottaa punaista vihreästä.

Itsenäisyyspäivän katujuhlijoille on annettu ohjeeksi kuunnella vasemmalla sykkivää sydäntään. Ja tekemään sen, mitä pitää. Vihollisen tunnistaa siitä, että sillä ei ole kasvot peitettynä.

Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen on mahdollista, että Kallion väki nostaa Aalto-maljaa. Jos näin käy, niin kuplan ulkopuolella mennee kuppi nurin alvariinsa.