EU:n metsäpäätös auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Luonnonsuojelijat ovat voimakkaasti kritisoineet EU-parlamentin päätöstä metsä­varojen käytöstä ilmaston­muutoksen torjunnan vastaiseksi.

Näin näyttäisi olevan, jos ei ymmärretä, mikä on hiilinielun säästämisen vaihtoehto. Tarkasteltaessa asiaa energia­tarpeen tyydyttämisen kannalta tullaankin erilaiseen lopputulokseen.

Tärkeintä ilmastomuutoksen torjunnassa on, että fossiilisista polttoaineista ei tuoteta uutta hiilidioksidia ilmaan. Kivihiilen ja luonnon­kaasun osuus Suomessa on alle 20 prosenttia energian kulutuksesta. Tavoite on saada tämä luku mahdollisimman lähelle nollaa.

Energian tuotantoa ja siinä käytettyjä vaihtoehtoisia poltto­aineita tulee tarkastella tarvelähtöisesti. Suomessa sähkö- ja lämpöenergiaa tuotannossa käytetään polttoaineina puuta, öljyä, kivihiiltä ja maakaasua sekä ydinpolttoainetta.

Energiatarpeen muuttuessa tuotantoa säädellään vastaavasti kivihiili- ja puupoltto­aineilla. Niiden käyttöä lisäämällä tai vähentämällä vastataan tarvemuutoksiin. Vesivoimaa voidaan käyttää myös säätöön helposti, mutta käytettävissä olevat vesivoimavarat rajoittavat sen käyttöä.

Kun energia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, esimerkiksi aurinkoenergialla, niin sitä vastaavaa fossiilista polttoainetta ei tarvita, eikä hiilidioksidia synny. Jos tarkastellaan tiettyä energiatarvetta ja vaihtoehtoina ovat kivihiili ja biopolttoaine, tuottaa kivihiilen käyttö uutta fossiilista hiilidioksidia ilmaan.

Biopolttoaineen tuottama hiilidioksidi on osa jo nyt ilman kautta tapahtuvaa biologista hiilenkiertoa. Metsien hiilinielut kuuluvat tähän hiilen luontaiseen kiertojärjestelmään.

Jos fossiilista polttoainetta käytetään ja säästetään metsän hiilinielua nyt, tarvitaan myöhemmin lisää sitä vastaava uusi hiilinielu. Toisin sanoen metsävolyymin pitäisi olla tulevaisuudessa suurempi, jotta päästäisiin samaan ilmassa olevaan hiilimäärään, kuin tilanteessa, jossa nyt olisi käytetty metsää polttoaineena.

Toisin sanoen, jos luonnon kierrossa olevaa hiilinielun energiaa ei oteta käyttöön niin, että sillä korvataan fossiilisen polttoaineen käyttöä, yksin­kertaisesti siirrämme fossiilisen hiilen metsien hiilinieluun. Hiilinielut eivät kykene imemään nykyistäkään hiiliylimäärää ilmasta.

Niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään, voidaan korvaavaa metsän bioenergiaa käyttää ilmaston muutoksen hillintään. Lopullisena hiilivarastona metsää kannattaa käyttää vasta, kun fossiilisia polttoaineita ei enää lainkaan käytetä energian tuotannossa. Silloin saattaa tulla eteen tilanne, jossa metsän kasvatus ja kaadettujen puiden varastointi sinällään tulee halvimmaksi tavaksi saada ilman hiilidioksidimäärä pienenemään.

Joka tapauksessa metsien kasvatus jokaisessa mahdollisessa paikassa on ensisijaisen tärkeää koko ajan.